Kasvata vihanneksia ja muutama muu vinkki ilmastoystävälliseen puutarhaan Riku Cajanderin mukaan

Kasvata itse vihanneksia, muuta kolmasosa nurmikosta luonnonniityksi ja suosi luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia puutarhakasveja. Näin neuvoi ympäristöbiologi ja toimittaja Riku Cajander ilmastoystävällisen puutarhan luomiseen. Cajander puhui aiheesta Lohjanseudun Puutarhaseuran vuosikokouksen yhteydessä tiistaina.

Luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia kasveja kannattaa suosia siksi, että ne ovat tuontikasveja paremmin sopeutuneet Suomen ilmastoon.

”Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Tutut kasvit kestävät  paremmin, eikä niitä tarvitse lannoittaa niin paljon”, Cajander sanoi.

mies elehtii pöydän takana, taustan valkokankaalla kuva herukkaperhosesta syyssyrikän kukalla
Riku Cajander innostui ylistämään taustalla näkyvän syyssyrikkää. “Se houkuttelee perhosia 20 kilometrin päästä”, hän sanoi. Kuvan perhonen on herukkaperhonen.

Yhden poikkeuksen hän tähän sääntöön esitti. Suomen oloissa arkaa buddlejaa eli syyssyrikkää Cajander ehdotti hankittavaksi vaikka Plantagenista. Syynä on se, että perhoset rakastavat syrikkää.

”Ne tuntevat syrikän tuoksun 20 kilometrin päähän”, Cajander sanoi.

Nurmikon tilalle Cajander ehdotti luonnonniittyä. Hän kertoi myös amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan erään sikäläisen kaupungin hiilidioksidipäästöistä kolmasosa johtui nurmikonhoidosta.

Cajander kannusti jättämään pihaan lahopuuta.

”Lahopuussa asuu petohyönteisiä. Ne syövät esimerkiksi kirvoja ja ovat tärkeitä ravinnonlähteitä linnuille”, Cajander perusteli.

Ilmastotekoihin kuuluu myös sadeveden talteenotto ja käyttö puutarhan kastelussa.

Cajander esitteli lisäksi joukon suositeltavia kasveja. Niihin kuuluvat muun muassa väinönputki, vuoden maatiaiskasviksi valittu yrtti, joka Cajanderin mukaan nostaa koko puutarhan arvoa.

”Se on ensimmäisiä hyötykasveja, joita on kasvatettu”, hän sanoi.

Hyvin suositeltava on myös valkomesikkä, jota Cajander luonnehti ”rakkauskukaksi”. Luonnehdinta johtuu kasvin erittämästä tuoksuaineesta kumariinista, joka luo romanttista tunnelmaa.

Cajander esitteli myös ”hankalia vieraita” eli haitallisia vieraslajeja, kuten kurtturuusun, jättipalsamin ja jättiputken.

Kurtturuusua ja jättipalsamia Cajander kuvaili ristiriitaisiksi kasveiksi, sillä niistä on sekä hyöytyä että haittaa.

”Kurtturuusun kukat tuoksuvat hyvälle, mesipistiäiset rakastavat sitä ja kiulukat ovat superterveellisiä”, Cajander sanoi.

Kurtturuusun kasvattaminen on kuitenkin kielletty. Cajanderin mielestä ministeriön jyrkkää asennoitumista olisi syytä muuta.

Jättipalsamista Cajander totesi, että se on kaunis kukka ja että sen medentuotanto on valtaisaa.

”Yksi kukka voi tuottaa puoli gramma mettä tunnissa”, hän kertoi.

Cajanderin mielestä kukkaa voi omalla pihallaan kasvattaa jos huolehtii siitä ettei se pääse leviämään luontoon.

Jättiputkesta Cajander ei löytänyt mitään hyvää.

”Se on pahin ja hankala torjua”, hän sanoi.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi kasvin hävittäminen viidessä vuodessa.

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen

Puutarhaseura uudistaa sääntöjä – lue tästä ehdotus uusiksi säännöiksi, nykyiset säännöt pdf-tiedostona tekstin alla

Olennaisin muutos koskee yhdistyksen toiminta-aluetta. Nykyisissä säännöissä mainitaan vielä Lohjan, Karjalohjan, Nummi-Pusulan kunnat, jotka kaikki ovat osa Lohjaa.

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lohjanseudun Puutarhaseura ry ja sen kotipaikka on Lohja. Toimialueeseen kuuluu myös Siuntio. Yhdistys kuuluu jäsenenä Puutarhaliitto -Trädgårdsförbundet ry:hyn.

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoitus on lisätä kiinnostusta puutarhaharrastukseen ja viihtyisän elinympäristön luomiseen, sekä edistää puutarhakulttuuria ja historiallista paikallistuntemusta Lohjan seudulla.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys

-tekee valistustyötä puutarha-alasta

-järjestää kokouksia, luentoja, näyttelyitä, kursseja, juhlia, kilpailuja, opintoretkiä ja neuvontatilaisuuksia

-antaa jäsenilleen neuvoja alan asioissa

-harjoittaa julkaisutoimintaa

palkitsee, jakaa stipendejä ja kunniakirjoja

-tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja päätöksentekijöille

-antaa lausuntoja

-on yhteistoiminnassa muiden yhdistysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi perustaa rahastoja, ottaa vastaa lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia sekä tarvittavan luvan saatuaan toimeenpanna myyjäisiä ja arpajaisia.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on kiinnostunut puutarha-alasta ja yhdistyksen tavoitteista ja toiminnasta ja joka on maksanut jäsenmaksun.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen hallitus voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi puutarha-alaa tai yhdistyksen toimintaa erittäin ansioituneesti edistäneistä henkilöitä.

Jäsenillä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä.

Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, hallitus katsoo hänen eronneen yhdistyksestä.

4. Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 4-12 jäsentä. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain eroaa puolet hallituksen jäsenistä, ensimmäistä kertaa arvalla, myöhemmin vuoron mukaan. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen.

Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen keskuudesta, muut toimihenkilöt hallituksesta tai sen ulkopuolelta.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus asettaa toimikuntia ja jaostoja tarpeen mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee, puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa arpa.

6. Hallituksen tehtävät

Hallitus

-hoitaa yhdistyksen asioita sääntöjen ja kokousten tekemien päätösten mukaisesti

-kutsuu koolle yhdistyksen vuosikokouksen ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistelee niissä esille tulevat asiat

-laatii toiminnasta päättyneeltä toimikaudelta tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion

-pitää jäsenluetteloa ja hoitaa arkistoa

-hoitaa huolellisesti yhdistyksen omaisuutta ja varoja

7. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit niihin kuuluvineen asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajalle kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan on palautettava ne lausuntoineen kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

8. Yhdistyksen nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

9. Yhdistyksen kokoukset

Vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa hallituksen määräämänä aikana. Kokous on kutsuttava koolle vähintään 10 päivää ennen kokousta, ilmoittamalla siitä vuosikokouksen määräämällä tavalla.

Ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle edellä mainitulla tavalla.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä sekä kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se esitys, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama esitys, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Vuosikokous

Helmi-maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

-kokouksen avaus

-valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

-todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

-hyväksytään kokouksen työjärjestys

-esitetään yhdistyksen toiminta- ja tilikertomus ja tilintarkastajan lausunto

-päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

-valitaan hallituksen puheenjohtaja

-päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

-valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi

-valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

-päätetään jäsenmaksun suurus seuraavalle toimintakaudelle

– päätetään hallituksen jäsenten kulukorvaus

-vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma

-päätetään tavasta, jolla julkaistaan kokouskutsut

-muut kokouskutsussa mainitut asiat

-kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys lopettaa toimintansa, on sen varat käytettävä Lohjan seudulla, lähinnä yhdistyksen tarkoitusperiä vaalivan toiminnan hyväksi,