Kasvata vihanneksia ja muutama muu vinkki ilmastoystävälliseen puutarhaan Riku Cajanderin mukaan

Kasvata itse vihanneksia, muuta kolmasosa nurmikosta luonnonniityksi ja suosi luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia puutarhakasveja. Näin neuvoi ympäristöbiologi ja toimittaja Riku Cajander ilmastoystävällisen puutarhan luomiseen. Cajander puhui aiheesta Lohjanseudun Puutarhaseuran vuosikokouksen yhteydessä tiistaina.

Luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia kasveja kannattaa suosia siksi, että ne ovat tuontikasveja paremmin sopeutuneet Suomen ilmastoon.

”Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Tutut kasvit kestävät  paremmin, eikä niitä tarvitse lannoittaa niin paljon”, Cajander sanoi.

mies elehtii pöydän takana, taustan valkokankaalla kuva herukkaperhosesta syyssyrikän kukalla
Riku Cajander innostui ylistämään taustalla näkyvän syyssyrikkää. “Se houkuttelee perhosia 20 kilometrin päästä”, hän sanoi. Kuvan perhonen on herukkaperhonen.

Yhden poikkeuksen hän tähän sääntöön esitti. Suomen oloissa arkaa buddlejaa eli syyssyrikkää Cajander ehdotti hankittavaksi vaikka Plantagenista. Syynä on se, että perhoset rakastavat syrikkää.

”Ne tuntevat syrikän tuoksun 20 kilometrin päähän”, Cajander sanoi.

Nurmikon tilalle Cajander ehdotti luonnonniittyä. Hän kertoi myös amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan erään sikäläisen kaupungin hiilidioksidipäästöistä kolmasosa johtui nurmikonhoidosta.

Cajander kannusti jättämään pihaan lahopuuta.

”Lahopuussa asuu petohyönteisiä. Ne syövät esimerkiksi kirvoja ja ovat tärkeitä ravinnonlähteitä linnuille”, Cajander perusteli.

Ilmastotekoihin kuuluu myös sadeveden talteenotto ja käyttö puutarhan kastelussa.

Cajander esitteli lisäksi joukon suositeltavia kasveja. Niihin kuuluvat muun muassa väinönputki, vuoden maatiaiskasviksi valittu yrtti, joka Cajanderin mukaan nostaa koko puutarhan arvoa.

”Se on ensimmäisiä hyötykasveja, joita on kasvatettu”, hän sanoi.

Hyvin suositeltava on myös valkomesikkä, jota Cajander luonnehti ”rakkauskukaksi”. Luonnehdinta johtuu kasvin erittämästä tuoksuaineesta kumariinista, joka luo romanttista tunnelmaa.

Cajander esitteli myös ”hankalia vieraita” eli haitallisia vieraslajeja, kuten kurtturuusun, jättipalsamin ja jättiputken.

Kurtturuusua ja jättipalsamia Cajander kuvaili ristiriitaisiksi kasveiksi, sillä niistä on sekä hyöytyä että haittaa.

”Kurtturuusun kukat tuoksuvat hyvälle, mesipistiäiset rakastavat sitä ja kiulukat ovat superterveellisiä”, Cajander sanoi.

Kurtturuusun kasvattaminen on kuitenkin kielletty. Cajanderin mielestä ministeriön jyrkkää asennoitumista olisi syytä muuta.

Jättipalsamista Cajander totesi, että se on kaunis kukka ja että sen medentuotanto on valtaisaa.

”Yksi kukka voi tuottaa puoli gramma mettä tunnissa”, hän kertoi.

Cajanderin mielestä kukkaa voi omalla pihallaan kasvattaa jos huolehtii siitä ettei se pääse leviämään luontoon.

Jättiputkesta Cajander ei löytänyt mitään hyvää.

”Se on pahin ja hankala torjua”, hän sanoi.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi kasvin hävittäminen viidessä vuodessa.

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen

SIIRRETTY VUODELLA ETEENPÄIN Tervetuloa matkalle Viron puutarhoihin!

Järjestämme heinäkuun 20.–22. 2020 matkan Viron puutarhoihin. Retken hinta on 395 euroa, minkä lisäksi on syytä varata rahaa laivalla tapahtuviin ruokailuihin. Matka toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään kolmekymmentä.

Matkalle pitää ilmoittautua viimeistään 5.4. mennessä joko seuran sivuilla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla ilsemaj.varsikko(at)elisanet.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä kerro nimen lisäksi syntymäaika, puhelinnumero, huonekaverin nimi ja mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Matka maksetaan kahdessa osassa: 100 euroa ilmoittautumisen yhteydessä ja loput 295 euroa sekä lisätilaukset yhden hengen huone (45 e), laivaruokailut (15 e + 30 e) ja hytti laivalla (29 e / suunta) 10 toukokuuta mennessä.

Suosittelemme lämpimästi ateriointia laivalla, sillä maanantaina lounas on vasta kello 15.

Matkan ohjelma

20.7. maanantai  ( Matka-Viitalan linja-auto)

Bussikuljetus alustavan aikataulun mukaan  sovituista paikoista- Helsinki Länsiterminaaliin, T2.

04.35 Loimaa OP/kela- 05.35 Karkkila Masuunin pysäkki- 06.15 Lohja Kirkkokentän parkkipaikka-

Terminaalilla oltava klo 8.00, kuljettaja noutaa maihinnousukortit. Laiva Eckerö M/S Finlandia lähtee klo 9.00. Tallinnassa klo 11.15, kokoontuminen bussille ja oppaan tapaaminen. Oppaan kanssa matka jatkuu kohti kaunista Etelä-Viroa. Vierailemme Juurussa Terje Luigin puutarhassa, Terje on perustanut puutarhan n. 15 vuotta sitten pellolle, alue on jaettu kasvien elinolosuhteiden mukaan.

N. klo 15.00 nautimme lounaan Olustveren kartanossa ja tutustumme kartanon puistoon.

n. klo 17.00 vierailemme Energia-tilalle, tutustumme eri yrtteihin, nautimme yrttiteetä ja teesekoituksia on myös myynnissä. n. klo 19.00 majoitumme tasokkaaseen Grand hotel Viljandiin. ( www.ghv.ee)

21.7. tiistai

Aamiaisen jälkeen tutustumme kävellen läheiseen Viljandin ritarilinnan raunioihin, paikka on niin kaunis ja näkymä järvelle, riippusilta, maisema todella hurmaa katsojan. Mulgi Savikodassa voimme tehdä keramiikka ostoksia. Ristteen tilan emäntä on erikoistunut perennoihin ja hänen puutarhallaan nautitaan kahvit.

Tarttoon saavumme n. klo 15.00, nautimme kierroksesta Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa. Yhteisruokailu ja majoittuminen Dorpat – kylpylähotelliin. ( www.dorpat.ee)

22.7. keskiviikko

Aamiaisen jälkeen lähtö hotellilta, katsomme Tarton kaupungissa miten pientä puutarhaa hoidetaan ja samalla pääsemme tutustumaan kuunliljoihin.  Pihan emäntä jalostaa kuunliljoja ja tekee betonista mm kukkaruukkuja omaan pihaansa. Taimiostoksia tehdään Metsähallituksen  taimistolla.

Ennen Tallinnaan saapumista käymme vielä Rosmakorin kauniilla ruusutarhalla ja nautimme puutarhakahvit Tallinnan satamassa n. klo 17.00 ja sanomme oppaalle näkemiin.  Eckerö linen M/S Finlandia   lähtee klo 18.30 ja saapuu Helsinkiin klo 21.00. Länsiterminaalille /T2.    Paluu lähtöpysäkeille.

Voit ilmoittautua retkelle tästä linkistä.

Puutarhaseura uudistaa sääntöjä – lue tästä ehdotus uusiksi säännöiksi, nykyiset säännöt pdf-tiedostona tekstin alla

Olennaisin muutos koskee yhdistyksen toiminta-aluetta. Nykyisissä säännöissä mainitaan vielä Lohjan, Karjalohjan, Nummi-Pusulan kunnat, jotka kaikki ovat osa Lohjaa.

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lohjanseudun Puutarhaseura ry ja sen kotipaikka on Lohja. Toimialueeseen kuuluu myös Siuntio. Yhdistys kuuluu jäsenenä Puutarhaliitto -Trädgårdsförbundet ry:hyn.

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoitus on lisätä kiinnostusta puutarhaharrastukseen ja viihtyisän elinympäristön luomiseen, sekä edistää puutarhakulttuuria ja historiallista paikallistuntemusta Lohjan seudulla.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys

-tekee valistustyötä puutarha-alasta

-järjestää kokouksia, luentoja, näyttelyitä, kursseja, juhlia, kilpailuja, opintoretkiä ja neuvontatilaisuuksia

-antaa jäsenilleen neuvoja alan asioissa

-harjoittaa julkaisutoimintaa

palkitsee, jakaa stipendejä ja kunniakirjoja

-tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja päätöksentekijöille

-antaa lausuntoja

-on yhteistoiminnassa muiden yhdistysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi perustaa rahastoja, ottaa vastaa lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia sekä tarvittavan luvan saatuaan toimeenpanna myyjäisiä ja arpajaisia.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on kiinnostunut puutarha-alasta ja yhdistyksen tavoitteista ja toiminnasta ja joka on maksanut jäsenmaksun.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen hallitus voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi puutarha-alaa tai yhdistyksen toimintaa erittäin ansioituneesti edistäneistä henkilöitä.

Jäsenillä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä.

Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, hallitus katsoo hänen eronneen yhdistyksestä.

4. Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 4-12 jäsentä. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain eroaa puolet hallituksen jäsenistä, ensimmäistä kertaa arvalla, myöhemmin vuoron mukaan. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen.

Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen keskuudesta, muut toimihenkilöt hallituksesta tai sen ulkopuolelta.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus asettaa toimikuntia ja jaostoja tarpeen mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee, puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa arpa.

6. Hallituksen tehtävät

Hallitus

-hoitaa yhdistyksen asioita sääntöjen ja kokousten tekemien päätösten mukaisesti

-kutsuu koolle yhdistyksen vuosikokouksen ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistelee niissä esille tulevat asiat

-laatii toiminnasta päättyneeltä toimikaudelta tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion

-pitää jäsenluetteloa ja hoitaa arkistoa

-hoitaa huolellisesti yhdistyksen omaisuutta ja varoja

7. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit niihin kuuluvineen asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajalle kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan on palautettava ne lausuntoineen kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

8. Yhdistyksen nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

9. Yhdistyksen kokoukset

Vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa hallituksen määräämänä aikana. Kokous on kutsuttava koolle vähintään 10 päivää ennen kokousta, ilmoittamalla siitä vuosikokouksen määräämällä tavalla.

Ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle edellä mainitulla tavalla.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä sekä kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se esitys, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama esitys, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Vuosikokous

Helmi-maaliskuussa pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

-kokouksen avaus

-valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

-todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

-hyväksytään kokouksen työjärjestys

-esitetään yhdistyksen toiminta- ja tilikertomus ja tilintarkastajan lausunto

-päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

-valitaan hallituksen puheenjohtaja

-päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

-valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi

-valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

-päätetään jäsenmaksun suurus seuraavalle toimintakaudelle

– päätetään hallituksen jäsenten kulukorvaus

-vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma

-päätetään tavasta, jolla julkaistaan kokouskutsut

-muut kokouskutsussa mainitut asiat

-kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys lopettaa toimintansa, on sen varat käytettävä Lohjan seudulla, lähinnä yhdistyksen tarkoitusperiä vaalivan toiminnan hyväksi,

Retki Örön saarelle – nähtävyyksinä vanhat kasarmialueet ja saaristomeren luonto

Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva Örön saari oli sata vuotta suljettuna sotilasalueena. Yleisölle se avattiin vuonna 2015. Runsaat 200 hehtaaria suuren saaren päänähtävyydet ovat 1910-luvulla rakennetut kasarmialueet, järeät Obuhov-tykit sekä eri-ikäiset puolustusasemat ja linnoitteet. Örö on myös yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Öröllä on runsaasti perhos- ja kasvilajeja, joita ei ole havaittu missään muualla Suomessa. Luontoon voi tutustua helppokulkusilla teillä ja retkeilyreiteillä.

Lohjanseudun Puutarhaseura tekee retken saarelle sunnuntaina 18. elokuuta. Ilmoittautuminen Arja Lönnqvistille mieluiten tekstiviestinä p. 040-7236956 tai sähköpostilla arja.lonnqvist(at)gmail.com 30.7. mennessä. Myös maksu tilille FI38 5236 2110 0004 61 heinäkuun loppuun mennessä. Viestikenttään oma nimi ja Örön retki. Retken hinta jäseniltä 95 euroa, ei-jäseniltä 110 euroa.

Retkellä toimii oppaana Torsti Salonen.

Ohessa retken aikataulu.

8.30 Lähtö Lohjan Kirkkokentältä
9.00 Lähtö Virkkalasta
Ajo Mustion ja Perniön kautta Kemiönsaaren Kasnäsiin
11.00 Kasnäs, siirtyminen laivalle
12.00 Lounas Örössä
13.00 kävelykierros Örössä, tutustuminen 1910-luvun kasarmialueeseen, sen sekä saaren luontoon ja museotykkiin.
16.00 lähtö Öröstä, päiväkahvi laivamatkalla
16.45 Paluu Kasnäsiin
Ajo Perniön ja Salon kautta moottoritietä Lohjalle
18.45 Paluu Lohjalle
19.00 Paluu Virkkalaan

Viime hetken ohjeet Hiidenmaa-retkelle

 

Tässä vielä viime hetken ohjeet ja ohjelma Hiidenmaa-retken osallistujille siltä varalta, että ne ovat unohtuneet.

28.6 perjantai , Matka-Viitalan linja-auto,   ( olkaa ajoissa pysäkeillä)

04.15 Alastaro Pakilan tien pää

04.35 Loimaa OP/kela

05.35 Karkkila Masuunin pysäkki

 06.10 Lohja Kirkkokentän parkkipaikka

06.20  Myllylampi  ( sovittu paikka ryhmän vetäjän kanssa)

07.55 Hki Länsitermaali T2 / satamasta kyytiin tulijat: olkaa ajoissa odottamassa bussia jotta saatte maihinnousukorttinne ja voitte laittaa matkalaukkunne linja-auton tavaratilaan
Kuljettaja noutaa maihinnousukortit ja bussissa lippujen jako.  Laiva Eckerö M/S Finlandia lähtee klo. 9.00. Tallinnassa klo. 11.15, kokoontuminen bussille ja oppaan tapaaminen. Oppaan kanssa matka jatkuu. Kahvit, klo 14.30 lautta lähtee Rohukulasta Hiidenmaalle, Hiidenmaalla klo.16.00. Vierailu Sarven kylässä mielenkiintoisessa puutarhassa. Pienehkö puutarha jossa on kuin eri huoneita, menet ”ovesta ” sisään ja nautit niin sielullasi kuin silmilläsikin pienistä puutarhaosioista. Kierros bussilla Kärdlassa ja majoittuminen mukavaan Padu hotelliin, illallinen hotellilla n. klo.19.30.

29.6 lauantai

Aamiaisen jälkeen lähdemme oppaan kanssa päivän retkelle.  Vierailemme  Feng-shui periaatteiden mukaan tehdyssä puutarhassa Kärdlassa. Kassarissa käynti Kassarin museolla ( käsitöiden ostomahdollisuus) ja näemme Aino Kallaksen pienen ja idyllisen kesätalon. Lounas päivällä n. klo. 13.00. Vaemlan villatehtaalla ihania lampaanvillatuotteita myynnissä, tehtaalla myös kahvio josta voit ostaa kahvit.  Ohjelmassa vielä kaksi puutarhaa, niitty- ja metsäinen puutarha. Illallinen ja yöpyminen Padussa.

30.6 sunnuntai   

Aamiainen klo. 06.30 alkaen. Klo. 07.30 lähtö hotellilta ja klo 8.30 lautta lähtee mantereelle, kesto 1 h 15 min. Ennen Tallinnaan pysähdys Nurga Puukoolissa, kahvit ja  opastettu kierros Nurga Puukoolin  upeassa Arboretumissa ja taimien ostosaikaa. Ajo Tallinnan satamaan ja sanomme oppaalle näkemiin.  Eckerö linen M/S Finlandia   lähtee klo 18.30, Helsingissä klo 21.00. Länsiterminaalilla /T2.    Paluu lähtöpysäkeille.

Perillä sovitaan päiväkohtaiset ajat  oppaan kanssa vielä tarkemmin.

Kellot ovat samassa ajassa Suomessa ja Virossa. Passi tai kuvallinen henkilöllisyyskortti mukaan.
Varaa mukaasi käteistä ( euroja)  jonkin verran, kaikissa kohteissa ei  ole korttimaksu mahdollisuutta.

Matkatavarat ja ostokset saavat olla bussissa laivamatkojen ajan, paitsi Virosta ostettu tupakkakartonki sekä muuttuneiden tullisäännösten myötä myös alkoholijuotavat matkustaja tuo laivaan yläkautta.  Tuliaisostokset (juotavat)  matkalaukkuihin tai suljettaviin kasseihin  pakattuina kulkevat bussissa. Taimiostoksiasi varten ota mukaan jotain kevyitä, helposti tunnistettavia kasseja joissa taimet kulkevat kätevästi linja-auton tavaratilassa Helsinkiin.

Matkalle tuli  runsaasti ilmoittautuneita, Hiidenmaan majoitustilanne on kuitenkin  rajallinen joten ryhmänkerääjä on tehnyt muutaman huonejaon niin että 3 naista on H3 huoneessa. Näin majoittujille on ryhmänkerääjä tiedottanut asiasta. Anne-oppaamme sanoi että kyllä kaikki järjestyy ja hänellä on hauskoja tarinoita ! 


Matkanjärjestäjän peruutusehdot, mikäli matkustaja peruuttaa matkansa: ( myös sairaustapauksissa)

31 vrk ennen matkan alkua, veloitetaan varauskuluina 30 €, 30-14 vrk ennen matkan alkua, veloitetaan 1/3 matkan hinnasta tai jo mahdollisesti matkanjärjestäjän maksamat kulut, 13 vrk-48 h ennen matkan alkua, veloitetaan 75 % matkan hinnasta, alle 48 h ennen matkan alkua, veloitetaan koko matkan hinta.   Suosittelemme matkavakuutuksen ottamista.

Emme vastaa matkaohjelman muuttumisesta tai hotellin vaihdoksesta meistä riippumattomista syistä.

044 0405140, Kauppalankatu 13 , Loimaa        
Avoinna ma–pe klo 9–16, e-mail: info@matkaviitala.fi netti:  www.matkaviitala.fi   

PÄIVYSTYSNUMERO  VAIN MATKA-AAMUA VARTEN  050 3040772 / Kirsi

Kotkaniemi, Mustiala – retki Itä-Suomeen heinäkuussa

Lohjanseudun puutarhaseura tekee retken Itä-Suomeen 20.-21.7.2019. Menomatkalla tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen -kesäteatteriesitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.
Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125 euroa, 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.
Kesäteatteri hinta 34,00 euroa
Ilmoittautumiset ja lisätietoja  Tuija Hynell p. 0400 333990

Ruissalon kasvitieteellinen puutarha huipensi Turun retken

Mistä tietää milloin rahapuuta pitää kastella? Kun lehdet ovat yhtä pehmeät kuin korvalehden nipukka. Näin opasti Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan eläkkeellä oleva biologi Janne Aho Lohjanseudun puutarhaseuran retkeläisiä. Tämän ohjeen muistaa taatusti ainakin se seuran jäsen, jonka korvanipukkaa Aho tunnusteli.

mies sivelee aloe veran lehdellä naisen kasvoja, katsojia naurattaa
Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan biologi Janne Aho havainnollisti esitystään. Tässä Marjatta Helstelä saa kasvohoitoa. Aho sivelee Helstelän kasvoja aloe veran lehdellä.

Aho kertoi myös, että rahapuu kukkii 25-vuotiaana ja että ”oikealla hoidolla se elää kanssasi 400 vuotta.”

Ahon lennokas, hauska ja mieleenpainuva esitys huipensi puutarhaseuran Turun seudulle suuntaamaan retken. Retkellä käytiin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan lisäksi Louhisaaren kartanossa ja sen kalmilaisessa puutarhassa, Askaisten ritaripuistossa ja Kultarannassa.

Madagaskarilta kotoisin oleva punatalvio on mullistanut lasten leukemian hoidon. Janne Aho kertoi, että kasvista löydetyt alkaloidit ovat pelastaneet 100 000 lasta.
valkoinen kukka
Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa oli aikaa kierrellä ominpäin. Ulkotarhassa kukki muun muassa suloinen pallerolaukka (Anemone sylvestris).

Lohja ja Louhisaari

Louhisaaren kartanolinnalla on ollut kaksi omistajasukua, joista molemmilla on yhteys myös Lohjalle. Louhisaari kuului Fleming-suvulle vuodesta 1450 vuoteen 1791 ja Mannerheim-suvulle vuodesta 1795 vuoteen 1903. Flemingit ovat aikanaan omistaneet myös Kirkniemen kartanon, jonka Mannerheim osti eläkepäivien asunnokseen. Louhisaari tunnetaan marsalkka Mannerheimin syntymäkotina.

huone, jossa on sänky, kaksi pientä lipastoa ja tuoli, tekstiilit ovat sinisiä
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi tässä huoneessa kesäkuun 4. päivänä 1867. Hän asui Louhisaaressa 14-vuotiaaksi saakka. Mannerheimin isä, Robert Mannerheim ajautui konkurssiin, ja joutui luopumaan Louhisaaresta. Robert Mannerheim pakeni Pariisiin.
mies valokuvaa koristeellista kattoa
Louhisaaren kolmannen kerroksen juhlasalin katto on säilynyt Flemingien aikaisessa eli 1600-luvun asussa. Kattoa koristavat maalauksen. Etualalla Paul Packalen kuvaamassa.

Matkanjohtaja toiminut Torsti Salonen oli löytänyt Lohjan ja Louhisaaren välille kolmannenkin yhteyden. Lohjalaisen Kosken kartanon tilanhoitajan poika, jääkäri Maunu Lihtonen, joka sisällissodan jälkeen nimitettiin Askaisten suojeluskunnan päälliköksi, avioitui nimittäin Louhisaaren kartanontyttären, 19-vuotiaan Inkeri Hannuksen kanssa. Lihtosesta olisi aikanaan todennäköisesti tullut Louhisaaren linnanherra, sillä Inkeri Hannus oli kartanon ainoa perijä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Lihtonen kuoli espanjantautiin vuonna 1918. Lapsia liitosta ei ehtinyt syntyä. Yksi jos toinen retkeläinen tuli ajatelleeksi, että nuorenparin avio-onni kesti vain muutaman kuukauden.

jyrkät kierreportaat
Louhisaaren palvelusväen käytössä oli jyrkät kierreportaat.

Laatikkopuutarha 1700-luvulta

Louhisaaren kalmilaiseksi hyötypuutarhaksi nimetty puutarha näyttää muodikkaalta laatikkopuutarhalta. Se on kuitenkin rakennettu 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijän Pehr Kalmin (1716–1779) ohjeiden mukaisesti.

ihmisiä viljelylaatikon ympärillä
Louhisaaren kalmilainen hyötytarha on saanut nimensä siitä, että se on tehty 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijä Pehr Kalmin ohjeiden mukaisesti laatikkotarhaksi.

Kalm vaikutti aikana, jolloin Suomessa elettiin ankaria aikoja. Vuosisadan alussa oli koettu sekä pikku- että isoviha, lisäksi ilmasto oli viilentynyt. Maatalouden perinteiden siirtyminen isältä pojalle ei katkennut. Kasveista ei tiedetty, miten ne Suomen ilmastossa selviäisivät. Laatikkoviljely on tehokkain ja turvallisin tapa kokeilla uutta, Kalm neuvoi.

Louhisaaren hyötytarhan laatikoissa kasvoa Kalmin ajan kasveja, joista monet ovat yhä suosittuja: salaattia, papuja, ilmasipulia, tilliä, rosmariinia, hernettä, raparperia, parsaa, lanttua, perunaa.

vihreä kasvi
Hyvänheikinsavikka kasvoi rehevänä. Vaatimattomaksi sanottu kasvi on monivuotinen.

 Peruna ei ole mitä tahansa perunaa, vaan arvokasta perinnelajia ’Vaaniin Herkkua’. Perimätiedon mukaan se on tuotu Euraan Pommerin sodasta 1760-luvulla. Opas, joka esitteli itsensä keittiöpiika Emiliaksi, kertoi, että perunassa on vanhanajan perunan maku. Vaaniin Herkku on vähäsatoinen, yhdestä siemenperunasta kasvaa vain 5–6 uutta perunaa. Louhisaaresta myydään Vaaniin Herkkua kun sato valmistuu. Herkulla on hintansa: yksi peruna maksaa kolme euroa.

Kalmilaisessa hyötytarhassa kasvatetaan myös nykyisin vähän harvinaisempia hyötykasveja kuten portulakkaa, koiruohoa, tarhamaltsaa, hyvänheikinsavikkaa ja pinaattihierakkaa.

Koiruohosta (Artemisia absinthum) opas kertoi, että sitä on käytetty koiden torjuntaan ja absinttiviinan maustamiseen. Koiruohossa on hermomyrkkyä. Taiteilija van Gogh leikkasi korvansa irti absinttipäissään, opas kertoi.

”Hyvää ja huonoa samassa kasvissa”, tuumasi eräs retkeläisistä.

timjami kasvaa hiekassa
Kalm neuvoi, että kasvimaalla tuli käytävienkin olla kasvillisuuden peitossa. Louhisaaressa käytäville oli istutettu timjamia. Lajike on Wine and Roses.

Varo myrkkykasveja

Viime vuonna hyötypuutarhasta erotettiin omaksi alueekseen myrkkypuutarha eli myrkyllisten kasvien alue. Siellä kasvaa muun muassa ukonhattua, ritarinkannusta, pärskäjuurta, sormustinkukkaa, hullukaalia ja risiiniä. Opas kertoi, että Museoviraston tarkoituksena on herätellä ihmisiä ymmärtämään, että kaikki luonnonkasvit eivät ole syötäviä.

Monia myrkyllisiä kasveja on käytetty ja käytetään yhä lääkinnällisiin tarkoituksiin, tällainen on esimerkiksi sormustinkukka Digitalis purpurea. Sen kaikki maapäälliset osat sisältävä myrkyllisiä glykosideja, jotka vakavimmillaan aiheuttavat kuolemaan johtavan sydämen kammiovärinän.

kyltti varoittaa myrkyllisistä kasveista
Myrkylliset kasvit on erotettu selvästi muista kasveista. Monet niistä, kuten sormustinkukka, ritarinkannus ja ukonhattu ovat hyvin tavallisia koristekasveja puutarhoissa.
mustia, matalia paasia
Askaisten ritaripuisto kuului myös retkiohjelmaan. Ritaripuistossa on muistopaasi jokaiselle 191 Mannerheim-ristin saaneelle sotilaalle. Numero yksi on Robert Lagus ja numero 59 karjalohjalainen Yrjö Kilpinen.

Kultarannan Anselmi ja Viljami

Louhisaaressa tarvittiin sateenvarjoja, Kultarannassa mielikuvitusta. Kesäkukille tarkoitetut alueet olivat nimittäin vielä mulloksella. Mielikuvitus oli tarpeen myös leimutarhassa eli Punatarhassa, niin sanotun Medaljongin eteläpäädyssä. Nimensä leimutarha on saanut tietenkin syysleimuista. Opas kertoi, että alueen leimut ovat hehkuvan aniliinipunaisia ja että leimujen tuoksu on huumaavaa. Tarkkasilmäiset saattoivat huomata, että leimujen lehdet olivat tummia, merkki punaisista kukista.

kukkapenkki, jossa ei vielä kuki mitään
Leimutarhaa eli Punatarhaa kannattaa tulla katsomaan elokuun alussa, sanoi opas. Tuolloin leimut kukkivat ja tuoksu on huumaava. Leimujen lehdistä saattoi päätellä värin punaiseksi.

Opas kehotti useaan otteeseen vierailemaan Kultarannan puutarhassa elokuun alussa. Yleisö pääsee Kultarantaan 1.5.–30.9. perjantaisin kello 18–20, poikkeuksena 7.ja 14.6.

Vaikka kukkaistutukset eivät vielä olleet täydessä loistossaan oli Kultarannan puutarhassa paljon katsottavaa: jaloja lehtipuita, patsaita, upeita näkymiä ja –Anselmi tai Viljami. Ne ovat robottiruohonleikkaajia, joilla on taipumus varastaa kävijöiden mielenkiinto. ”Peli on yleensä menetetty siinä vaiheessa kun ne tulevat näkyviin”, opas sanoi.

Monet retkeläisistä olivat käyneet aiemminkin Kultarannassa. Vanhasta muistista hei olisivat kavunneet Kultarannan korkeimmalle kohdalle eli Graniittilinnaa ympäröivään metsäpuutarhaan. Sinne pääsi aiemmin, mutta ei enää, opas sanoi.

kukkapenkki, jossa valkosia kukkia,
Suomitarhaan istutetaan kesäksi sinisiä ja valkoisia kukkia. Lauantaina tarhassa oli vasta valkoisia markettoja. Sinistä väriä edustava härmesalvia odotti istuttamista.

Kultarannassa ei saanut kierrellä ominpäin: oli liikuttava yhtenä ryhmänä ja aikataulusta oli pidettävä kiinni. Aikaa kierrokseen oli 45 minuuttia.

vanha kuusiaita
Kultarannassa on satavuotiasta kuusiaitaa noin 900 metriä. Paikoin aita on kärsinyt lumituhoja. Puutarhassa alkaa kolmen vuoden kuluttua suuri remontti.

Hortonomi Terho Marttila on tehnyt Kultarannan kasveista inventaarion, joka on luettavissa netissä.

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Seuraava Lohjanseudun puutarhaseuran retki, jolle on vapaita paikkoja tehdään 20.–21. heinäkuuta. Retken ohjelmassa on tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen kesäteatteri esitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.

Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125euroa , 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.

Kesäteatteri hinta 34,00 euroa.

Kirveellä oli töitä perennanvaihdossa

nainen jakaa kirveellä syysleimun paakkua
Pirjo Saarinen jakaa kirveellä syysleimun paakkua pienemmäksi. Näin useampi sai alun.

Perinteiset, vanhaa kantaa olevat syysleimut olivat niin haluttuja Lohjan puutarhaseuran perennanvaihtotapahtumassa että tarvittiin kirvestä. Sellainen oli onneksi mukana Raimo Virtasella. Kirveellä jaettiin Maija-Liisa Akkasen tuomat syysleimupaakut pienemmiksi.

”Riittää useammalle”, sanoi Pirjo Saarinen, joka pilkkoi paakkuja.

Akkasen tuomassa laatikossa oli kolmea sorttia leimua: valkokukkaista, punakukkaista ja leimua, jonka kukat ovat kirjavat. Akkanen on tuonut perennanvaihtoon useita kertoja kasveja ja aina on mukaan tarttunut kotiinviemistäkin. Leimut Akkanen oli istuttanut omaan puutarhaan jo 80-luvulla. Hän oli saanut taimet aikanaan appiukoltaan.

Leimut löysivät ottajansa välittömästi sen jälkeen kun seuran sihteeri Esa Aaltonen antoi luvan aloittaa.

Monet perennoista oli huolellisesti pakattu ja nimetty, mutta niitä, joita ei ollut, tunnistettiin yhteistuumin. Auringontähti? Jalopähkämö? Mikä-se-nyt-olikaan? Eräät sipulit aiheuttivat erityisesti päänvaivaa. ”Onko tämä valkosipuli”, kysyi joku. Kiinansipuliakin epäiltiin. ”Hei, tässähän on nimi”, joku vihdoin hoksasi. Muovikassin kyljessä luki valkonarsissi.

jäätelötikussa perennan nimi
Perennojen nimeämisessä oli monta tapaa. Jäätelötikku oli eräs niistä.

Perennanvaihdossa oli tarjolla muun muassa belliksiä, päivänliljoja, nauhuksia, kevätkaihonkukkaa, kuunliljoja, viiruhelpiä, astereita, vuorenkilpeä. Valtaosa löysi uuden kodin, mutta muutaman kohtalona oli päätyä roskalavalle. Anja Karhapää on keksinyt mainion tavan hyödyntää ylijäämätaimia.

“Vien mökille ja heitän rytökasaan”, hän kertoo. Rytökasasta on sitten hyvä joskus käydä kaivelemassa perennoja. Karhapään rytökasaan pääsivät muun muassa vuorenkilvet.

nainen tutkii kevätvuohenjuuria
Heleästi kukkivat kevätvuohenjuuret etsivät uutta kotia. Niiden takana Hilkka Lång.

Puutarhaseura järjestää seuraavan perennanvaihtotapahtumaan elokuun 29. päivänä Nummen koulukeskuksessa.

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Perennoja kupongilla tai ilman – nimikylttejä toivotaan

Perennojen nimikyltit voi näppärästi tehdä vaikka maitotölkistä leikatuista suikaleista.

Perinteinen perennanvaihtotapahtuma järjestetään ensi torstaina eli 23. toukokuuta klo 17.30–18.30  Lohjan museolla. Taimien vastaanotto alkaa klo 17.

 Jo muutaman vuoden ajan Lohjan puutarhaseuran perennanvaihdossa on noudatettu kuponkimenettelyä. Jokaista tuotua taimea kohti saa kupongin, jolla saa saman määrän perennoja mukaansa.

Voiko ottaa taimia, jos ei ole itse tuonut yhtään? Kyllä voi, kello 18 jälkeen, seuran sihteeri Esa Aaltonen kertoo.

Perennavaihtoon kelpaavat periaatteessa kaikki taimet, mutta kaikkein yleisimmät kasvit, kuten kaihonkukka (kevätkaihonkukka, Ompahalodes verna) ei oikein löydä ottajaansa. Perennanvaihtotapahtumaan ei myöskään kannata tuoda pensaiden siementaimia.

”Mitä harvinaisempi kasvi, sitä halutumpi se on”, Aaltonen sanoo.

Mitä tapahtuu taimille, jotka eivät kelpaa kenellekään?

”Ne heitetään roskalavalle. Mutta harvoin niin joudutaan tekemään, yleensä ottaja löytyy”, Aaltonen sanoo.

Taimissa saisi mielellään olla nimikyltti.

”Pienistä taimista voi olla vaikea tunnistaa kasvia. Voi tulla ylläreitä”, Aaltonen sanoo.

Lohjanseudun puutarhaseura järjestää toisen perennanvaihdon elokuun 29. päivänä klo 17.30–18.30 Nummen koulukeskuksella Koulukuja 4. Perennoja voi sinnekin tuoda klo 17 alkaen.

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen

Gullön Kukkalaakson 35 000 narsissia sai kamerat räpsymään

– Pitääkö joka kukka kuvata, eräs mies kysyi vaimoltaan Gullön kartanon kukkalaaksossa Tammisaaressa.

En kuullut vastausta, mutta mielestäni jokainen narsissi oli niin kaunis, että olisi ansainnut tulla kuvatuksi.

Ja sitä mieltä olivat ilmeisesti muutkin Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle osallistuneet. Narsisseja kuvattiin kameroilla ja kännyköillä, kyykyssä ja seisaaltaan, lähikuvia ja yleiskuvia.

Narsisseja on istutettu noin 35 000 kappaletta puolen kilometrin matkalla ja ainakin kahtakymmentä eri lajiketta. On kirkkaankeltaisia, vaaleankeltaisia ja valkoisia, kerrottuja ja yksinkertaisia, narsisseja, joiden teriössä oli häivähdys punaista tai vaaleanpunaista, on valtavan suuria ja vähän vaatimattomampia, narsisseja, jotka tuoksuivat ja narsisseja, jotka eivät tuoksu, kaikki äärettömän kauniita. Kotoisassa mänty- ja koivumetsikössä ne näyttävät hurmaavilta.

Harmi vain, että mistään ei löytynyt tietoa, ei edes Gullön kartanon ravintolasta tai nettisivuilta, mitä lajikkeita metsikköön on istutettu.

Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle äitienpäivän aattona osallistui seitsemäntoista seuran jäsentä. Useimmat kävivät kukkalaaksossa ensimmäistä kertaa.

 Kukkalaakso on avoinna keväisin narsissien kukinta-aikaan. Tänä vuonna kukkalaaksoon pääsee 18.5. saakka kello 12–18. Suosittelen!

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

kaksi naista ja yksi mies kävelevät metsässä kukkivien narsissien keskellä
nainen valokuvaa kukkiavia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja