Timo Markkula – tuhansien tammien mies

Timo Markkula on kerännyt myös punatammen terhoja. “Ne ovat hieman erimuotoisia kuin tavallisen tammen,” Markkula sanoo..

Miten terhot säilyvät yli talven? Kuinka paljon pitää laittaa hiekkaa? Miksi juuri hiekkaa? Milloin kylvetään? Miten kylvetään? Miksi terhot eivät idä?

Muun muassa näihin kysymyksiin Lohjan Nummella asuva Timo Markkula on saanut vastata Tuhat tammea-projektin tiimoilta.

Olen turvautunut Markkulan asiantuntemukseen, sillä hän on harrastanut tammimetsien istuttamista yli kymmenen vuoden ajan. Tähän mennessä Markkula on kasvattanut tuhansia tammentaimia, ja istuttanut niitä eri puolille Suomea, pohjoisimmat Euran korkeudelle.

Alkunsa harrastus sai omalle pojalle esitetystä kysymyksestä.

”Olin kasvattanut muutaman tammentaimen ja kun niitä katselin poika sylissä, kysyin häneltä olisiko tammimetsä kiva. Joo, hän vastasi,” Markkula kertoo.

Poika oli tuolloin sylivauvaikäinen.

Seuraavana syksynä Markkulan oli ryhdyttävä sanoista tekoihin, sillä lapset, kaksi-ja nelivuotiaat olivat keränneet maasta, Nummen kirkon lähistöltä 500 terhoa.

Terhot kylvettiin, ja niin kävi, että Markkulalla oli pian käsissään 400 tammentaimea.

”Pakkohan metsä oli silloin perustaa”, hän sanoo.

Nopeakasvuinen tammi

Tammea pidetään hidaskasvuisena, mutta käsitys ei pidä paikkaansa.  Tammi kasvaa ensimmäisinä vuosina nopeasti. Markkula uumoilee, että  mielikuva hidaskasvuisesta tammesta on syntynyt huonoissa oloissa kasvaneista, kitukasvuisiksi jääneistä tammista.

Kymmenen vuotta sitten istutetut tammet ovat Markkulan mukaan nyt noin nelimetrisiä.

Ensimmäisenä kesänä pienet tammentaimet saattavat hyvinkin venähtää yli kymmensenttisiksi, varsinkin kasvihuoneessa.

”Ehdottomasti suosittelen kasvihuonetta, jos sellainen on käytössä,” Markkula sanoo.

Hän neuvoo pitämään kylvöksiä ja pieniä tammentaimia kasvihuoneessa kunnes tammet ovat halutun mittaisia.

”Sitten ne voisi viedä ulos, niin kasvu vähän rauhoittuu ja niistä tulee vankempia. Kasvihuoneessa taimista tulee helposti honteloita, mikä hankaloittaa kuljetusta.”

Tammesta voi Suomen oloissa tulla suuri, 10–25 metriä korkea puu, joten sen paikka pihassa on harkittava huolellisesti.

”Vähintään seitsemän metriä rakennuksesta, jo jos muut puut eivät estä, näyttävälle paikalle,” Markkula neuvoo.

Paikan tulee olla aurinkoinen ja maaperän läpäisevä. Savikuoppaan tammea ei pidä istuttaa. Välittömästi istutuksen jälkeen on huolehdittava riittävästä kastelusta, mikä tarkoittaa kunnon kastelua vähintään kerran viikossa.

Pienet taimet on myös suojattava, sillä tammet ovat  jänisten ja kauriiden herkkua.

Tryffeliymppiä terhoon

Keski-Euroopassa tammia lisätään ja kasvatetaan myös tryffeleiden vuoksi, Suomessakin sitä kokeillaan. Tryffelit ovat tammen juurien kanssa symbioosissa eläviä sieniä, joita pidetään suurena herkkuna.

Tryffelitammien kasvattaminen on oma taiteenlajinsa.

”Tryffeli ympätään tammeen jo terhovaiheessa. Terhot pitää kerätä suoraan puusta ja puhdistaa ne huolellisesti. Puhdistuksen jälkeen terho kylvetään maahan, jossa kasvaa tryffeliä,” Markkula kertoo.

Tällaisessa maassa taimettuneesta terhosta tulee todennäköisesti tryffelitammi.

Eräällä Markkulan ranskalaisella ystävällä on taimisto, joka tuottaa vuodessa satojatuhansia tryffelitammen taimia.

Euroopassa järjestetään vuosittain kansainvälinen tryffelikonferenssi, jonne Markkulakin sai kerran kutsun, mutta ei sillä kertaa päässyt.

Lohja soveltuisi Markkulan mielestä erinomaisesti tryffelitammille, sillä maa on kalkkipitoista ja kalkkia on edullisesti saatavilla.

Näin kylvät tammenterhot

  1. Kylvä terhot maahan, kun maa on lämmennyt, yleensä se on riittävän lämmin äitienpäivän aikaan. Terhon voi kylvää myös ruukkuun, näin teemme puutarhaseurassa. Kylvöalustaksi käy tavallinen puutarhamulta.

  2. Terho kylvetään lähelle pintaa ja kyljelleen. Kyljelleen siksi, että samasta päästä lähtee kasvuun sekä verso että juuri. Terhot ovat saattaneet varastoinnin aikana kasvattaa pienet versot. Varo, etteivät ne katkea. Peitä ne mullalla.

  3. Terhon itäminen voi kestää kuukauden, joten älä menetä toivoasi, vaikka viikon kuluttua ei mitään näy. Terhon liottaminen vedessä nopeuttaa itämistä. Pidä multa kosteana, mutta ei märkänä.

  4. Kun verso on noussut pintaan, tammi alkaa kasvaa nopeasti, varsinkin jos taimea pidetään lämpimässä. Tammi kasvattaa syvän paalujuuren, joten pienessä ruukussa juuri alkaa helposti kasvaa kierteelle. Istuta taimi siksi ajoissa joko varsinaiselle kasvupaikalleen, tai vaihda ruukku isompaan.

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen

Follow by Email