Kasvata vihanneksia ja muutama muu vinkki ilmastoystävälliseen puutarhaan Riku Cajanderin mukaan

Kasvata itse vihanneksia, muuta kolmasosa nurmikosta luonnonniityksi ja suosi luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia puutarhakasveja. Näin neuvoi ympäristöbiologi ja toimittaja Riku Cajander ilmastoystävällisen puutarhan luomiseen. Cajander puhui aiheesta Lohjanseudun Puutarhaseuran vuosikokouksen yhteydessä tiistaina.

Luonnonkasveja ja kotimaista kantaa olevia kasveja kannattaa suosia siksi, että ne ovat tuontikasveja paremmin sopeutuneet Suomen ilmastoon.

”Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Tutut kasvit kestävät  paremmin, eikä niitä tarvitse lannoittaa niin paljon”, Cajander sanoi.

mies elehtii pöydän takana, taustan valkokankaalla kuva herukkaperhosesta syyssyrikän kukalla
Riku Cajander innostui ylistämään taustalla näkyvän syyssyrikkää. “Se houkuttelee perhosia 20 kilometrin päästä”, hän sanoi. Kuvan perhonen on herukkaperhonen.

Yhden poikkeuksen hän tähän sääntöön esitti. Suomen oloissa arkaa buddlejaa eli syyssyrikkää Cajander ehdotti hankittavaksi vaikka Plantagenista. Syynä on se, että perhoset rakastavat syrikkää.

”Ne tuntevat syrikän tuoksun 20 kilometrin päähän”, Cajander sanoi.

Nurmikon tilalle Cajander ehdotti luonnonniittyä. Hän kertoi myös amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan erään sikäläisen kaupungin hiilidioksidipäästöistä kolmasosa johtui nurmikonhoidosta.

Cajander kannusti jättämään pihaan lahopuuta.

”Lahopuussa asuu petohyönteisiä. Ne syövät esimerkiksi kirvoja ja ovat tärkeitä ravinnonlähteitä linnuille”, Cajander perusteli.

Ilmastotekoihin kuuluu myös sadeveden talteenotto ja käyttö puutarhan kastelussa.

Cajander esitteli lisäksi joukon suositeltavia kasveja. Niihin kuuluvat muun muassa väinönputki, vuoden maatiaiskasviksi valittu yrtti, joka Cajanderin mukaan nostaa koko puutarhan arvoa.

”Se on ensimmäisiä hyötykasveja, joita on kasvatettu”, hän sanoi.

Hyvin suositeltava on myös valkomesikkä, jota Cajander luonnehti ”rakkauskukaksi”. Luonnehdinta johtuu kasvin erittämästä tuoksuaineesta kumariinista, joka luo romanttista tunnelmaa.

Cajander esitteli myös ”hankalia vieraita” eli haitallisia vieraslajeja, kuten kurtturuusun, jättipalsamin ja jättiputken.

Kurtturuusua ja jättipalsamia Cajander kuvaili ristiriitaisiksi kasveiksi, sillä niistä on sekä hyöytyä että haittaa.

”Kurtturuusun kukat tuoksuvat hyvälle, mesipistiäiset rakastavat sitä ja kiulukat ovat superterveellisiä”, Cajander sanoi.

Kurtturuusun kasvattaminen on kuitenkin kielletty. Cajanderin mielestä ministeriön jyrkkää asennoitumista olisi syytä muuta.

Jättipalsamista Cajander totesi, että se on kaunis kukka ja että sen medentuotanto on valtaisaa.

”Yksi kukka voi tuottaa puoli gramma mettä tunnissa”, hän kertoi.

Cajanderin mielestä kukkaa voi omalla pihallaan kasvattaa jos huolehtii siitä ettei se pääse leviämään luontoon.

Jättiputkesta Cajander ei löytänyt mitään hyvää.

”Se on pahin ja hankala torjua”, hän sanoi.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi kasvin hävittäminen viidessä vuodessa.

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen