Lohjanseudun Puutarhaseuran 90-vuotisjuhlia vietettiin komeasti syksyn antimien keskellä Lohjan Åsvallassa. Arboristit Mare Laakkonen ja Joonas Sten olivat koristelleet salin, kahvipöydän ja sisäänkäynnin syksyn värikkäillä lehdillä, kurpitsoilla, hortensian oksilla, kukilla, heinäpaaleilla, kaaleilla, yrteillä, kynttilöillä, kukkalampuilla ja lyhdyillä.
Ja kuin kirsikkana kakun päällä oli juhlassa soitettu musiikki, joka oli todellista puutarhamusiikkia, nimittäin Paul Readen säveltämää musiikki BBC:n 13-osaiseen sarjaan Victorian Kitchen Garden. Sarjassa hoidettiin puutarhaa viktoriaanisin menetelmin.
Lohjan kaupunginorkesterin Kimmo Leppälä ja Pauliina Kallio soittivat Readen musiikkia klarinetilla ja harpulla.
Suomen vanhimpia puutarhaseuroja
Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Tarja Miettinen toi juhlaan juuri sata vuotta täyttäneen Puutarhaliiton tervehdyksen ja onnittelut. Hän onnitteli puutarhaseuraa myös siitä, että seuralla on hyvät suhteet kaupunkiin.
”Se on erittäin harvinaista. Jatkakaa samaan malliin”, hän totesi.
Ja aivan kuin todisteena hyvistä suhteista juhlassa oli mukana peräti kaksi Lohjan kaupunginjohtajaa: nykyinen Petra Ståhl ja hänen edeltäjänsä Pasi Perämäki.
Miettinen luovutti juhlassa kaksi hopeista ansiomerkkiä. Toisen sai Esa Aaltonen, joka toimi pitkään hallituksen sihteerinä ja myös puheenjohtajana ja toisen nykyinen puheenjohtaja Päivi Alanne.
Alanne totesi olleensa puheenjohtajana myös kymmenen vuotta sitten, kun seura täytti 80 vuotta.
”Lohjanseudun Puutarhaseura on vireä. Toimintaa on paljon ja lisää on tulossa”, Alanne sanoi.
Puutarhaseura ja kaupunki
Pasi Perämäki oli käynyt läpi Lohjanseudun Puutarhaseuraan historiaa, ja poiminut sieltä asioita, joissa puutarhaseura on vaikuttanut kaupungin toimintaan. Niitä löytyi paljon. Erääsen niistä oli Perämäkikin lukiolaisena osallistunut, nimittäin vuonna 1985 Lohjan lukiolla järjestettyihin puutarhamessuihin.
”Olin siellä orjana järjestämässä messuja”, hän sanoi.
Messujen yhteydessä Pohjolanmäen ja Monkolan ympäristö kunnostettiin ryteiköstä hoidettu puistoksi.
Perämäki muistutti myös, että puutarhaseuran myötävaikutuksella Lohjan museon puutarha kunnostettiin. Puutarha on nyt erittäin suosittu käyntikohde.
Tulevaisuudesta Perämäki totesi, että vieraslajien torjuntaan on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Niitä on vielä mahdollisuus torjua, hän sanoi.
Palstaviljelyn tulevaisuuden Perämäki näki valoisana.
“Se on tulevaisuuden trendi. Ihmiset haluavat tehdä itse, mutta nykyiset omakotitontit ovat niin pieniä”, hän sanoi.
Puutarhaseura on Suomenmestari
Esa Aaltonen on ollut mukana Lohjanseudun Puutarhaseuran toiminnassa neljäkymmentä vuotta. Ensimmäisen kosketuksen seuraan hän sai vuonna 1986 kun valmistui puutarhuriksi ja sai vastavalmistuneena puutarhurin seuran stipendin.
“Retkiä on tehty kymmeniä, on pidetty kursseja ja pihakilpailuja, on ollut perennanvaihtoa, hankittu t-paitoja, Tuhat tammea-kampanja ja onpa puutarhaseuralla Suomenmestaruuskin”, Aaltonen sanoi.
Suomenmestaruudella Aaltonen viittasi vuoden 2022 Lohjan omenakarneaaleihinm joissa Lohjanseudun Puutarhaseura Suomenmestaruuden variksenpelättäminen rakentamisessa.
Vaikeitakin aikoja seuran toiminnassa on ollut. Viimeksi korona-aika. Silloin ei voinut järjestää mitään toimintaa.
Kartanoiden vaikutus
Puutarhanhoidolla on Lohjalla pitkät perinteet. Se kävi ilmi Terttu Grönfors-Roosin esityksestä Lohjan kartanot puutarhakulttuurin edistäjinä.
Perinteet ulottuvat aina 1400-ja 1500-luvuille. Kartanoita on Lohjalla ollut vuosisatojen aikana ainakin viisitoista.
Kartanot edistivät puutarhakulttuuria Grönforsin-Roosin mielestä ennen kaikkea siten, että ne antoivat mallia siitä, mitä kasveja puutarhassa voi kasvattaa.
”Suomalainen puutarhakulttuuri on ollut hyvin luonnonläheistä”, hän sanoi.
Puutarhassa puhaltavat muutoksen tuulet
Kotipuutarhoissa puhaltavat muutoksen tuulet, sanoi kirjailija, toimittaja Johanna Vireaho puheenvuorossaan.
“Tähän asti on ajateltu, että hallitsemme luontoa. Mutta nyt ajatellaan, että olemme laji muiden joukossa”, Vireaho sanoi.
Ajattelutavan muutoksen vuoksi esimerkiksi käsitykset rikkakasveista ovat murroksessa.
”Voikukalla esimerkiksi on syvät juuret, joilla se muokkaa maaperää”, Vireaho sanoi.
Nokkostakin Vireaho kehui.
”Sitä kannattaa kasvattaa pihan perällä”, hän sanoi.
Muutoksista huolimatta puutarhanhoito mahdollistaa paon sotauutisten ja maailman myllerysten keskeltä,
”Ajattelen, että omassa puutarhassani olen puutarhakuplassa. Se tekee hyvää mielelle”, Vireaho sanoi.
Toisaalta samassa puutarhassa voi olla sekä villiä luontoa että tiukasti rajattua kasvimaata. Vireaho näytti kuvia sekä ranskalaisen taidemaalarin Claude Monet Givernchyn puutarhasta, että englantilaisista puutarhoista. Kaikissa niissä oli säntillisesti hoidettua puutarhaa muotoonleikattuine pensasaitoineen ja villiä luontoa.
”Jos te rakastatte esteettistä, muotoiltua puutarhaa, se ei poissulje luontoa.”
”Puutarha saa olla trimmattu, mutta tehkää yhteistyötä luonnon kanssa”, Vireaho kehotti.
