Onko sinulla keväällä pakottava tarve haravoida nurmikkoa? Keksisitkö jotain muuta tekemistä sen sijaan? Muun muassa tällaista biologi Leena Luoto kehotti pohtimaan Lohjanseudun Puutarhaseuran vuosikokouksessa.
Useista puutarha-aiheisista kirjoistaan ja Puutarhan parhaaksi -Facebook -ryhmän ylläpitäjänä tunnettu Luoto luennoi puutarhan luonnonmukaisesta hoidosta ja kasvikumppaneiden merkityksestä. Monet puutarhanhoitotavat saivat kyytiä, mukaan lukien nurmikon haravointi talven jäljiltä.
Haravointi on tarpeetonta, sillä luonnossa ei ole roskia.
”Ruskea ruoho on uuden kasvun evästä”, hän sanoi.
Aivan yhtä tarpeetonta on puiden lehtien kuljettaminen syksyisin kaatopaikalle. Luoto kannusti kierrättämään ja kompostoimaan kaiken puutarhassa syntyvän materiaalin.
”Älkää viekö puutarhasta mitään pois”, hän sanoi.
Kasvikumppaneista Leena Luodolla oli runsaasti uutta, vanhoja uskomuksia romuttavia tietoja. Hän ja Heikki Luoto ovat kirjoittaneet aiheesta Kasvikumppanti-kirjan, joka ilmestyi Kodin Kukat oy:n kustantamana maaliskuun alussa. Kirjassa annetaan ohjeita tuholaisten torjuntaan kasvien avulla. Kirjaa varten Luoto luki valtavan määrän tutkimuksia.
”Kasvien omia ainesosasia ja niiden vaikutuksia tuholaisiin tutkitaan maailmalla paljon”, Luoto sanoi.
Syynä tähän on se, että vauraat maat haluavat päästä eroon teollisuusvalmisteisista torjunta-aineista; kehittyvillä mailla ei taas ole varaa niihin.
Terttuseljauute tehosi kirppoihin
Eräs tutkimuksista koski terttuseljaa, jota yleisesti kutsutaan ”paskapensaaksi”. Terttuseljan lehdistä tehty uute osoittautui tehokkaaksi kirpan torjunnassa. (Kirpat ovat pieniä, useimmiten mustia hyönteisiä, jotka syövät muun muassa kaalin lehtiä.)
Luoto kokeili terttuseljauutteen tehoa kiinankaaliin.
”Kiinankaali oli aivan täynnä kirppoja, mutta siinä osassa, jonka olin ruiskuttanut, ei ollut ainuttakaan, ” Luoto kertoi.
Terttuseljalla on muitakin etuja.
”Se on erittäin hyvä pölyttäjäkasvi, siinä on syksyllä marjoja ja seljakirvoja, jotka ovat hyvää hyönteisravintoa syksyllä muuttaville linnuille,” Luoto sanoi.
Samettikukka osoittautui mainettaan kehnommaksi tuholaistorjunnassa. Samettikukan on uskottu karkottavan kaalien tuhohyönteisiä, mutta siihen se ei näyttäisi kykenevän. Toisaalta ei mikään kasvi välttämättä yksinään pysty torjumaan tuholaisia.
Suojelevien kasvikumppanien istuttamisessa tehdään Luodon mukaan usein se virhe, että ne istutetaan liian kauas.
”Kumppanikasvin pitää olla aivan vieressä, joskus 10 sentin etäisyyskin on liikaa”, Luoto sanoi.
Kesäteatteri puutarhassa
Puutarhan omistajat ja puutarhaharrastajat voivat Luodon mukaan tehdä paljon luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
”Nyt puhutaan paljon metsäpeitteisyydestä, mutta olennaista on, mitä tapahtuu puutarhoissa”, Luoto sanoi.
Hän muistutti, että puutarhureilla on pihassaan valtavat apujoukot.
”Mutta te ette vain näe niitä kaikkia”, hän sanoi.
Apujoukkoihin kuuluu maaperän eliöitä, pölyttäjiä, petohyönteisiä ja lahoavaa kasviainesta syöviä.
”Niille ei tarvitse maksaa palkkaa. Riittää, että silloin tällöin antaa muutaman lehden syötäväksi”, Luoto sanoi.
Kasvituhojen ilmaantuessa Luoto kehotti tekemään laskuharjoituksia. Esimerkkinä hän käytti keväistä herukkapensasta, johon ilmaantuu punertavia lehtiä. Ne ovat merkki kirvoista.
”Laskekaa, montako punaista lehteä pensaassa ja montako vihreää. Jos vihreitä lehtiä on enemmän, keittäkää itsellenne kahvit”, Luoto sanoi.
Punertavissa lehdissä elävät kirvat ovat leppäpirkon toukkien ravintoa. Lehtien poistaminen vie leppäpirkon toukilta ravinnon.
”Leppäpirkko munii kirvaesiintymän lähelle. Toukan ensimmäinen ravinto ovat munankuoret, mutta jos se ei päivän tai kahden kuluessa saa kirvaruokaa, sen elämä päättyy siihen”, Luoto sanoi.
Hän vertasi puutarhaa kesäteatteriin. Puutarhuri on ohjaaja ja kasvit ja kaikki eliöt näyttelijöitä.
”Pyrkikää enemmän olemaan katsomossa. Antakaa näyttelijöiden kähistä keskenään ja puuttukaa asiaan vasta, jos näytelmä on menossa ei-toivottuun suuntaan. Niin ei tapahdu usein, ” Luoto sanoi.
Kokeile näitä
- Porkkanaa vioittava porkkanakemppi talvehtii kuusessa, josta se poistuu kevään tullen. Ripottele porkkanarivien väliin tuoreita kuusenoksia.
- Liljakukkoja voit torjua ruiskuttamalla liljat valkosipuliuutteella.
- Istuta samettikukkaa sipulien läheisyyteen. Se edistää sipulien juuriston muodostumista.
Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen