Tammi, ikuisen onnen ja lemmen puu

suuren tammen latva alhaalta päin kuvattuna
Ihmiset ovat kunnioittaneet puita ikiaikaisista ajoista lähtien. Kohti taivasta kurottava latva, ja syvällä maassa olevat juuret tekevät puista “kahden maailman olentoja.”

Tammi on myyttinen ja pyhä puu monessa kulttuurissa. Se on myös kuolemattomuuden ja kestävyyden vertauskuva.

Antiikin Kreikassa tammi oli omistettu ylijumala Zeukselle. Kreikkalaiset uskoivat, että Zeus puhui  Dodonan lehdossa kasvavan pyhän tammen lehtien havinassa. Puhetta tulkitsi oraakkeli.

 Muinaiset roomalaisetkin pyhittivät tammen omalle ylijumalalleen, Jupiterille.

Antiikin kansanuskomusten mukaan puiden haltiat eli driadit asuivat tammissa. Haltiaa merkitsevä kreikan kielen sana tulee tammea merkitsevästä sanasta.

Entisaikain kelteille tammi oli niin pyhä puu että kelttien papit, druidit olivat saaneet nimensä tammeen liittyvästä sanasta. Druidit toimittivat pyhiä rituaalejaan metsässä, usein juuri tammien lähellä. Tammen tieteellinen nimikin (Quercus robur) tulee keltin kielen sanoista ‘quer’ (kaunis) ja ‘cus ‘(puu) ja latinan kielen sanasta robur (voima).( Lähde: Vihreät sylit)

Muinaisgermaanit ajattelivat, että tammi oli ukkosenjumalan Donarin puu. Samoin uskoivat  liettualaiset. Heidän ukkosenjumalalansa nimi oli Perkunas. Liettuassa Stelmužėssa on 1500 vuotta vanha tammi, jonka juurella on palvottu Perkunasia. ( Lähde: Wikipedia)

Kalevalan tammi pimensi taivaan

Tammi on tärkeä puu Kalevalassakin, niin tärkeä, että sille on omistettu oma runo. Runossa kerrotaan, kuinka Sampsa Pellervoinen kylvi maita, kylvi soita, kylvi auhtoja ahoja. Kaikki iti ja kasvoi, paitsi tammi ”puu Jumalan”.  

Tammi alkoi kasvaa vasta kun merestä noussut Tursas sytytti tulipalon. Vauhtiin päästyään tammi kasvoi valtavaksi.

”Latva täytti taivahalle,
 Lehvät ilmoille levisi,
 Piätti pilvet juoksemasta,
 Hattarat hasertamasta,
 Päivän peitti paistamasta,
 Kuuhuen kumottamasta.” 

Väinämöisen mielestä tammi piti kaataa, sillä ”ikävä imehnon olla, kamala kalojen uia ilman päivän paistamatta, kuuhuen kumottamatta.”

Tammen kaatajaa ei kuitenkaan ollut helppo löytää. Väinämöinen pyysi Luonnotarta lähettämään ve’en väkeä tammea kaatamaan. Merestä nousikin pieni, ”pystyn peukalon pituinen” mies, joka maalle noustuaan muuttui jättiläiseksi. Mies kaatoi tammen kolmella kirveeniskulla.

”Kenpä siitä oksan otti,
 Se otti ikuisen onnen;
 Kenpä siitä latvan taittoi,
 Se taittoi ikuisen taian;
 Kenpä lehvän leikkaeli,
 Se leikkoi ikuisen lemmen.” 

Raamatun tammi

Raamatussakin tammi mainitaan useita kertoja. Tuttu on muun muassa Mamren tammisto, jossa Abraham kohtasi Jumalan. Mutta muistatko, että tiheäoksainen tammi oli osasyyllinen kuningas Daavidin pojan, Absalomin kuolemaan?

”Absalom ratsasti muulilla, ja kun muuli tuli suuren, tiheäoksaisen tammen alle, tarttui hän päästään tammeen, niin että hän jäi riippumaan maan ja taivaan välille, kun muuli juoksi pois hänen altansa.” ( 2 Sam. 18:9).

Absalom olisi varmasti selvinnyt tästä, mutta kuninkaan sotapäällikkö Jooab pisti Absalomin rintaan kolme keihästä, kun hän vielä eli tammessa. Jooabin aseenkantajat, kymmenen nuorta miestä löivät lopulta Absalomin kuoliaaksi.

Kansallispuu 17 valtiossa

Tammen arvostusta kuvastaa se, että on valittu ainakin 17 maassa kansallispuuksi. Metsätammi (Quercus robur) on Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Moldovan, Romanian, Saksan, Serbian, Tanskan ja Englannin kansallispuu. Metsätammen sukulainen talvitammi (Q. petraea) on Irlannin ja Walesin kansallispuu. Portugalin kansallispuu on korkkitammi (Q. suber). USA:ssa kansallispuun asemassa on useampi tammilaji. (Lähde: Wikipedia)

Suomen kansallispuu on muuten rauduskoivu.

Juuret maassa, latva taivaassa

Tammi ei suinkaan ole ainoa puu, jota on kunnioitettu. Puiden olemus, juuret alhaalla, latva taivaassa on herättänyt ihmisissä kunnioitusta ikiaikaisista ajoista lähtien. Monissa kulttuureissa tunnetaan käsite ”elämänpuu”. Raamatussakin se mainitaan. ”Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia.” (1 Moos. 2:9).

Tammen pitkä ikä, valtava koko, kova puunlaatu ja rehevä lehdistö ovat kuitenkin aina vedonneet ihmisiin aivan poikkeuksellisella tavalla. Tammi on koettu metsän hyväksi hallitsijaksi. Ei ihme, että muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että tammenlehtien havinassa on jotain ylimaallista.

Lähteet:

  • Biedermann, Suuri symbolikirja, WSOY 1993
  • James, Simon: Keltit, Otava, 2005

teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Follow by Email