Enemmän kuin tuhat tammea – kiitos lohjalaiset!
Tuhat tammea – kampanja on Lohjanseudun Puutarhaseuran ideoima ja organisoima kampanja, jonka tavoitteena oli kasvattaa pieniä tammentaimia asuntomessujen vieraille. Nimensä mukaisesti tavoitteena oli tuhat taimea, mutta taimia saatiinkin ainakin 1100. Tuhannet kiitokset kaikille, jotka tavalla tai toisella osallistuivat kampanjaan.
Kampanja alkoi syksyllä 2020, jolloin lohjalaisia pyydettiin keräämään tammenterhoja. Lohjalaiset ottivat kampanjan omakseen. Puutarhaseura sai tuhansittain tammenterhoja. Osasyynä innostukseen saattoi olla se, että suuret tammet tuottavat otollisissa oloissa jopa 90 000 terhoa. Oravat ja linnut syövät niistä suurimman osan, mutta aina osa itää ja lähtee kasvuun. Tammi onkin Lohjalla paikoin ”rikkaruoho.”
”Olen erittäin tyytyväinen, ja aivan erityisesti siihen, että lapset innostuivat tempauksesta”, puutarhaseuran puheenjohtaja Päivi Alanne sanoo.
Lapsilla hän tarkoittaa Virkkalassa sijaitsevan Rauhalan koulun 4b-luokan oppilaita. Oppilaat keräsivät koulun pihalla kasvavista tammista ainakin 4000 terhoa, pesivät ne ja säilöivät ämpäreihin puhallushiekan joukkoon. Maininnan ansaitsee myös kuusivuotias Aaron Aremaa, joka keräsi terhoja Lohjan museon pihalta.
Terhoja säilytettiin talven yli viileissä tiloissa kuten autotalleissa, ullakoilla ja kellareissa. Huhti-toukokuussa terhot kylvettiin ruukkuihin, minkä jälkeen alkoi piinallinen odotus. Tammen itäminen kestää nimittäin noin kuukauden. Mutta kun tammi on päässyt kasvun alkuun, se kasvaa vauhdikkaasti. Siitä todisteena on Alanteen edessä oleva laatikollinen tammentaimia. Niissä kaikissa on nimisäle, jossa lukee Rauhalan koulu 23.4.
Osa tuolloin kylvetyistä terhoista on varttunut 10–15-senttisiksi, juuri sen kokoisiksi, että ne mahtuvat pieneen paperikassiin. Kasseja on jaossa asuntomessuilla.
Taimen mukana tulee tammen istutus- ja hoito-ohjeet. Tammen istutuspaikka on harkittava tarkoin, sillä tammesta tulee suuri puu. Pieneen pihaan sitä ei kannata istuttaa, mutta muutoin se on mitä suositeltavin puu. Tammi on nimittäin luonnon monimuotoisuutta lisäävä puu. Tammella eläviä hyönteis- ja eliölajeja on noin 500, osa niistä on uhanalaisia. Metsätammen kolot tarjoavat lisäksi pesäpaikan monille linnuille, muun massa lehtopöllöille, sini- ja talitiaiselle, kirjosiepolle, kottaraiselle ja käenpiialle. Tammella on myös lukuisia juurisieniä, kuten tammenherkkutatti ja tryffeli. Tammien lahjoittaminen sopiikin Lohjan asuntomessujen ilmastoystävälliseen teemaan.
Tammi on aikanaan ollut Suomessa yleinen puu. Viimeisimmän jääkauden jälkeen eli noin 10 000 vuotta sitten metsätammia ( Quercus robur) kasvoi Suomessa Oulun korkeudella saakka. Niiden määrä väheni, kun ilmasto viileni, peltoja raivattiin ja kuusi valtasi alaa. Tammen kasvuvyöhyke kutistui Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kokoiseksi.
Ilmaston lämpenemisen myötä tammi on tekemässä paluuta. Luontainen levinneisyys ulottuu nyt ainakin Rauman korkeudelle, istutettuna tammi selviää Oulussa saakka.
Tammi voi elää liki tuhatvuotiaaksi. Se kasvaa 300 vuotta, kukoistaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta. ( Lähde: Seppo Vuokko, Latva pilviä piirtää, Maahenki 2016).
Puutarhaseura haluaa kampanjallaan muistuttaa myös siitä, että Lohja on erinomaista aluetta puutarhaharrastukseen. Ilmasto ja kalkkipitoinen maaperä mahdollistavat monien vaateliaiden lajien kasvattamisen. Puutarhanhoito on kuulunut täällä elämänmenoon jo 1600-luvulta saakka.
Unohtaa ei sovi sitäkään, että tammi on myyttinen puu. Kalevalan mukaan se on ikuisen onnen ja lemmen puu.
Osallistu Tuhat tammea -kampanjaan! Kerää terhoja – tavoitteena tuhat tammea Lohjan asuntomessuille
Kasvaako pihassasi tammi? Kerää terhoja ja osallistu Tuhat tammea-kampanjaan! Se on Lohjanseudun Puutarhaseuran ideoima kampanja, jonka tarkoituksena on kasvattaa ja lahjoittaa Lohjan asuntomessujen kävijöille tammentaimia. Taimia lahjoitetaan niin monta kuin niitä saadaan, tavoitteena vähintään tuhat tammea.
Voit osallistua kampanjaan, vaikka omassa pihassa ei kasvaisikaan tammea. Tammenterhoja voit kerätä maasta esimerkiksi Lohjan kaupungin ja Lohjan seurakunnan omistamilta maa-alueilta kuten katujen varsilta ja puistoista. Hyvä keräyspaikka on muun muassa Lohjan seurakuntakeskuksen ja Pyhän Laurin kirkkomaan välissä oleva puistikko. Hautaustoimen päällikkö Pekka Huttunen sanoo, että puistikossa kasvaa kaunismuotoisia tammia. “Lohjan Taimisto on aikanaan kerännyt sieltä terhoja lisäykseen”, hän sanoo. Kauniita tammia kasvaa myös Lohjan museon alueella.
Omassa pihassa kasvavista tammista voi kerätä terhoja suoraan puusta, mutta kaupungin ja seurakunnan omistamilla maa-alueilla terhoja saa kerätä vain maasta. Älä vaurioita puita. Lohjan ympäristötoimi toivoo, että suojellut tammet, kuten Paavolan tammi jätettäisiin rauhaan. Perusteena on, että koska terhot ovat juuristoalueella, voi niiden kerääminen vahingoittaa puuta. Paavolan tammi on kaunis, mutta niin ovat muutkin tammet! Löydät ohjeet tammenterhojen käsittelyyn ja säilytykseen täältä.
Terhot kylvetään maahan äitienpäivän aikoihin. Näille sivuille tulee ohjeet lähempänä ajankohtaa. Tarkoitus on, että kerääjät säilyttäisivät terhoja kotonaan kylvöön saakka. Mikäli se syystä tai toisesta on mahtotonta, ota yhteyttä puutarhaseuraan. Voit tehdä sen täällä.
Lohjanseudun Puutarhaseura haluaa Tuhat tammea-kampanjalla kiinnittää huomiota siihen, että tammi on ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puu. Tammella eläviä hyönteis- ja eliölajeja on noin 500, osa niistä on uhanalaisia. Metsätammen kolot tarjoavat lisäksi pesäpaikan monille linnuille, muun massa lehtopöllöille, sini- ja talitiaiselle, kirjosiepolle, kottaraiselle ja käenpiialle. Tammella on myös lukuisia juurisieniä, kuten tammenherkkutatti ja tryffeli.
Tammien lahjoittaminen sopiikin Lohjan asuntomessujen ilmastoystävälliseen teemaan.
Puutarhaseura haluaa kampanjallaan muistuttaa myös siitä, että Lohja on erinomaista aluetta puutarhaharrastukseen. Ilmasto ja kalkkipitoinen maaperä mahdollistavat monien vaateliaiden lajien kasvattamisen. Puutarhanhoito on kuulunut täällä elämänmenoon jo 1600-luvulta saakka.
Tammea pidetään Lohjalla paikoin rikkaruohona. Se ei ole ihme, sillä täysikokoinen tammi voi tuottaa vuodessa 90 000 terhoa, ja elinaikanaan miljoonia. Useimmat niistä tosin päätyvät lintujen tai muiden eläinten ruuaksi. Eläimet pitävät terhoista siksi, että ne sisältävät paljon rasvaa.
Tammi kasvaa suureksi, Suomen oloissa 10–25 metriä korkeaksi puuksi, joten pienille pihoille sitä ei voi eikä kannata istuttaa. Annamme tammentaimien mukana istutusohjeet.
Tammi on aikanaan ollut Suomessa yleinen puu. Viimeisimmän jääkauden jälkeen eli noin 10 000 vuotta sitten metsätammia ( Quercus robur) kasvoi Suomessa Oulun korkeudella saakka. Niiden määrä väheni, kun ilmasto viileni, peltoja raivattiin ja kuusi valtasi alaa. Tammen luontainen vyöhyke kutistui Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kokoiseksi. Sen levinneisyys määrittelee Suomen eteläisimmän kasvillisuusvyöhykkeen, hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajan.
Luonnontieteellisen Keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre kertoo, että nyt tammi on tekemässä paluuta. Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Väreen mukaan tammen luontainen levinneisyys ulottuu nyt ainakin Rauman korkeudelle.
Tammi voi elää liki tuhatvuotiaaksi. Se kasvaa 300 vuotta, kukoistaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta. ( Lähde: Seppo Vuokko, Latva pilviä piirtää, Maahenki 2016).
Hienoista luonto-ohjelmista tunnettu britti sir David Attenborough luonnehtii tammea hyväksi hallitsijaksi. Tammi on englantilaisen metsän valtalaji. Siellä se kasvaa 30-metriseksi ja tarjoaa asunnon ja usein ruuankin useammille eläinlajeille kuin mikään muu eurooppalainen puu.
Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen