Kerää tammenterhoja – tavoitteena tuhat tammea Lohjan asuntomessuille

kaksi vihreää tammenterhoa tammenlehdellä
Tammenterhot alkavat olla valmiita kerättäväksi kun niitä alkaa pudota puista, eli juuri näihin aikoihin. Terhoja voi kerätä vaikka ne ovat vihreitä.

Kasvaako pihassasi tammi? Kerää terhot talteen ja osallistu Tuhat tammea-kampanjaan! Se on Lohjanseudun Puutarhaseuran ideoima kampanja, jonka tarkoituksena on lahjoittaa Lohjan asuntomessujen kävijöille tammentaimia. Taimia lahjoitetaan niin monta kuin niitä saadaan, tavoitteena vähintään tuhat tammea.

Näin osallistut Tuhat tammea-kampanjaan

Ohjeiden laadinnassa on käytetty asiantuntijana Timo Markkulaa. Lohjan Nummella asuva Markkula harrastaa tammien lisäämistä.

  1. Kerää terhot suoraan puusta.

    Puusta suoraan kerätyt terhot ovat puhtaampia ja kuivempia kuin maahan pudonneet. Maasta kerätyt terhot voivat ainakin teoriassa sisältää homeita ja sieniä. Puusta suoraan kerääminen voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä terhot saattavat olla korkealla puussa. Eräs keino on ravistella hellävaroen puiden oksia esimerkiksi harjanvarrella. Terhot saavat olla vihreitä, sillä niiden kypsyminen jatkuu poiminnan jälkeenkin.
    Jos kuitenkin poimit terhoja maasta, huuhtele ne ja kuivaa pintakuivaksi vaikka pressun päällä auringossa.

  2. Säilö terhot ämpäriin kuivan hiekan sekaan.

    Rautakaupoissa myytävä puhallushiekka sopii tarkoitukseen hyvin, sillä se on kuivaa. Itse ajattelin käyttää soraa, jota minulla on pihassa. Kuivatan sitä ensin kodinhoitohuoneessa.

  3. Sijoita ämpäri kellariin tai muuhun viileään paikkaan.

    Jääkaappi ei ole hyvä, ellei purkki ole hyvin tuulettuva. Minä ajattelin sijoittaa ämpärin samaan paikkaan, jossa ole talvettanut daalian mukuloita. Meillä se on lämmittämätön vintti.

  4. Varmistaudu siitä, että hiiret eivät pääse ämpäriin.

    Tammenterhot ovat hiirten herkkua. Terhot maistuvat monille muillekin eläimille. Tätä kirjoittaessa katselen samalla tammea, jossa oravat vilistävät edestakaisin. Valistunut arvaus on, että ne piilottavat terhoja talven varalle.

  5. Kerro meille kokemuksiasi.

    Tämä ei ole pakollista, mutta kiva olisi tietää kuinka paljon sait terhoja kerättyä, mistä päin Lohjaa terhot on kerätty, mistä emopuu on kotoisin tai liittyykö siihen jokin tarinaa. Kerro myös muita tammeen liittyviä muistoja tai kokemuksia. Voit jakaa kokemuksiasi https://www.lohjanseudunpuutarhaseura.fi/ota-yhteytta/ tai seuran Facebook-sivujen kautta. Henkilötietojasi ei julkisteta ellet halua. Lomakkeen kautta voit myös kysyä kampanjasta.

Terhot kylvetään maahan äitienpäivän aikoihin. Näille sivuille tulee ohjeet lähempänä ajankohtaa.

Haluamme Tuhat tammea-kampanjalla kiinnittää huomiota siihen, että tammi on ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puu. Tammella eläviä hyönteis- ja eliölajeja on noin 500, osa niistä on uhanalaisia. Metsätammen kolot tarjoavat lisäksi pesäpaikan monille linnuille, muun massa lehtopöllöille, sini- ja talitiaiselle, kirjosiepolle, kottaraiselle ja käenpiialle. Tammella on myös lukuisia juurisieniä, kuten tammenherkkutatti ja tryffeli.

Tammien lahjoittaminen sopiikin Lohjan asuntomessujen ilmastoystävälliseen teemaan.

Haluamme kampanjalla muistuttaa myös siitä, että Lohja on erinomaista aluetta puutarhaharrastukseen. Ilmasto ja kalkkipitoinen maaperä mahdollistavat monien vaateliaiden lajien kasvattamisen. Puutarhanhoito on kuulunut täällä elämänmenoon jo 1600-luvulta saakka.

 Tammea pidetään Lohjalla paikoin rikkaruohona. Se ei ole ihme, sillä täysikokoinen tammi voi tuottaa vuodessa 90 000 terhoa, ja elinaikanaan miljoonia. Useimmat niistä tosin päätyvät lintujen tai muiden eläinten ruuaksi.

Tammi kasvaa suureksi, 10–25 metriä korkeaksi puuksi, joten pienille pihoille sitä ei voi istuttaa.

Tammi on aikanaan ollut Suomessa yleinen puu. Viimeisimmän jääkauden jälkeen metsätammea ( Quercus robur) kasvoi Suomessa Oulun korkeudella saakka. Ilmaston viilennettyä, peltojen raivaamisen vuoksi  ja kuusen vallatessa alaa tammen luontainen vyöhyke kutistui Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kokoiseksi, mutta nyt tammi on tekemässä paluuta, kertoo yli-intendentti Henry Väre Luonnontieteellisestä Keskusmuseosta. Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Väreen mukaan tammen luontainen levinneisyys ulottuu nyt ainakin Rauman korkeudelle. Metsätammen levinneisyys määrittelee maamme eteläisimmän kasvillisuusvyöhykkeen, hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajan.

Seuralle on lahjoitettu tänä kesänä itäneitä tammentaimia. Niitä on tuonut Routiolla asuva Maija-Liisa Anttila. Hänellä on kokemusta tammen elinvoimaisuudesta. Anttila siirsi Roution koulun paikalta 30–40-senttisen tammentaimen rivitaloasuntonsa päätyyn vuonna 1982. Noin neljässäkymmenessä vuodessa tammi on kasvanut lipputangon korkuiseksi puuksi, joka tuottaa joka vuosi kymmeniä pieniä tammia. Osan pienistä taimista Anttila ehti pelastaa ennen kuin ruohonleikkuri jyräsi ne. Olen ruukuttanut taimet ja aion istuttaa ne talveksi kasvimaalleni. Ja suojaan verkolla.

tatti nurmikolla
Tammen seuralainen eli tammenherkkutatti. Yhtä maukas kuin muutkin herkkutatit. (Kuva: Esa Aaltonen).
Follow by Email