Tammenterhoja on kylvetty Lohjalla ainakin 1400

Satoi räntää ja oli koleaa kun Rauhalan koulun oppilaat kylvivät syksyllä säilömänsä tammenterhot.

Asuntomessuja varten on kylvetty Lohjalla ainakin 1400 tammenterhoa. Niiden lisäksi terhoja on lahjoitettu eteenpäin Sipooseen ja Urjalaan.

Kylvötalkoita on pidetty kahdesti, mutta tiedän, että terhoja on kerätty ja kylvetty myös omatoimisesti.

 Ensimmäiset kylvötalkoot olivat koleana kevätpäivänä viikkoa ennen vappua Rauhalan koulun pihassa. Aamulla satoi vielä räntää, mutta sade taukosi parahiksi ennen talkoita. Kylvötöissä olivat 4b-luokan oppilaat opettajansa Mari Louhi-Vertasen johdolla. Samat oppilaat keräsivät syksyllä koulun pihasta noin 4000 terhoa, pesivät ne ja säilöivät ämpäreihin puhallushiekan joukkoon. Talven yli terhoja säilytettiin karjalohjalaisen Märta Petrellin autotallissa.

Tammenterhojen kylvämistä oppilaille neuvoivat Lohjanseudun Puuhatarhaseuran puheenjohtaja Päivi Alanne ja hallituksen jäsen Liisa Jääskeläinen.

”Yleensä siemenen päälle laitetaan sitä enemmän multaa, mitä isompi siemen on. Mutta nyt terho jätetään pintaan”, Alanne neuvoi.

”Niin, ja terhot laitetaan kyljelleen”, hän lisäsi.

Ennen käsien upottamista multasäkkeihin tehtiin kirjallisia töitä. Jokainen oppilas kirjoitti lyijykynällä valkoiseen pistosäleeseen kylvöpäivämäärän ( 23.4.) ja nimeksi Rauhalan koulu.

Puolessa tunnissa oppilaat olivat täyttäneet kaikki Päivi Alanteen mukanaan tuomat ruukut ja kylväneet niihin terhot.

Kylvölaatikot pakattiin Päivi Alanteen autoon, sillä kylvöksiä säilytetään Uudenmaan Pihamestareiden taimimyymälässä Taimistonkadulla Lohjan keskustassa.

Opettajan pyynnöstä yksi ruukuista jätettiin luokkaan. Toivottavasti juuri se terho itää!

Puutarhaseuran hallitus kylvötalkoissa

Ilse-Maj Varsikko kylvämässä terhoja Uudenmaan Pihamestareiden uudessa kasvihuoneessa.

Toiset kylvötalkoot pidettiin toukokuun 5. päivänä ja silloinkin satoi räntää. Mutta me, puutarhaseuran hallituksen jäsenet olimme suojassa Pihamestareiden uudessa upeassa kasvihuoneessa. Vesi- ja räntäsade ropisi kodikkaasti kasvihuoneen kattoon.

Kävi ilmi, että osa terhoista oli virittäytynyt kasvuun. Arja Lönnqvist ”erikoistui” tälläisten terhojen kylvöön. Hellävaraisesti hän otti terhon versoineen ja juurineen esiin hiekasta ja siirsi sen multaruukkuun.

Suurin osa terhoista näytti kuitenkin samanlaisilta kuin syksyllä, mutta oli niitäkin, jotka silminnähden olivat pilaantuneet.

Työn lomassa rupattelimme säästä, koronasta, puutarhoista ja puutarhaseuran toiminnasta.

Pohdimme muun muassa sitä mahtaako  Viron matka toteutua, kuinka moni on kiinnostunut lavakauluksista ja siitä, miten tammentaimia jaetaan asuntomessuilla.

Mietimme myös sitä, mitä tehdä niille terhoille, joita emme ehdi itse kylvää. Puutarhaseura sai nimittäin viime syksynä ämpärikaupalla terhoja. Kaikkien niiden kylvämistä ruukkuihin ei voinut edes harkita. Ehdotin, että terhoista voisi ilmoittaa dendrologian Facebook-ryhmässä. ( Dendrologit harrastavat puiden kasvattamista.) Ehdotus sai kannatusta. Kaikkien mielestä olisi sääli, jos terhoja menisi hukkaan.

Välillä laskimme laatikoita, joissa jokaisessa oli 15 ruukkua. Pino karttui tasaisesti. Runsaan kolmen tunnin jälkeen olimme päässeet tavoitteeseen, 1200 terhoa.

Ne jäivät Pihamestareiden kasvihuoneeseen lattialle, jossa niitä on helppo kastella. Päivi Alanne, joka työskentelee Pihamestareiden myymälässä, lupasi huolehtia kastelusta.

Kylvöjä Aaronin kanssa

Aaron pääsi kylvämään syksyllä kylvämiään terhoja. Jos hyvin käy, terhoista voi kasvaa suuria, satoja vuosia eläviä puita.

Tuhat tammea-kampanjan kauniina tavoitteena oli säilyttää tieto terhojen keräyspaikasta aina jakoon saakka. Rauhalan koulun oppilaiden keräämien ja kylvämien terhojen kohdalla tavoite näyttää toteutuvan, samoin seitsenvuotiaan Aaron Aremaan terhojen kohdalla. Aaron keräsi terhot Lohjan museon pihalta ja niitä on säilytetty pienessä ämpärissä erillään.

Aaronin kanssa kylvimme terhoja äitienpäivän jälkeisenä maanantaina. Säässä oli tapahtunut päivän mittaan dramaattinen muutos. Aamulla satoi ja oli koleaa, mutta illalla oli niin lämmintä, että kylvötöitä pystyi tekemään t-paita päällä.

Multaa ruukkuihin, pieni tiivistys ja terho kyljelleen mullan pinnalle; Aaron tekee huolellista työtä. Unohdin ottaa mukaan pistosäleitä, mutta lupaan, että kotona laitan ruukkuihin nimisäleen, jossa lukee Aaronin tammi.

Juttelemme peuroista ja muista metsän eläimistä. Aaronin äiti Melina Aremaa kertoo, että pihan läpi kulkee metsäkauriita ja myös muita peuraeläimiä. Se tuntuu uskomattomalta, sillä Aremaat asuvat tiheästi asutulla taajama-alueella. Peurojen lisäksi pihassa on näkynyt jäniksiä ja kettuja.

”Kerran oli ketunpoikanenkin”, Aaron kertoo.

Puhumme myös siitä, että kaikki siemenet tai terhot eivät välttämättä lähde kasvamaan. Tämän Aaron tiesikin. Hän oli lukenut äitinsä kanssa Sata siementä, jotka lensivät pois (kirjoittaja Isabel Minhos Martins).

Kirjassa oli ”onnellinen” loppu, sillä vaikeuksien jälkeen moni siemen löysi lopulta paikan, missä oli mahdollisuus kasvaa.

Tammenterhoja lähti myös Sipooseen

Lauantaina 8. toukokuuta iltapäivällä postaan Facebookiin Puut ja pensaat – dendrologien keskusteluryhmään seuraavan ilmoituksen.

Lahjoitetaan tammenterhoja pikaisesti kylvettäväksi! Lohjanseudun Puutarhaseura pyysi viime syksynä tammenterhoja Tuhat tammea-projektia varten. Saimme tuhansia terhoja, joista on nyt kylvetty noin 1300. Loput lahjoittaisimme mielellämme! Terhoja on säilytetty suljetuissa ämpäreissä puhallushiekan joukossa. Ämpärit ovat olleet viileässä paikassa. Osa terhoista on kasvattanut versoja ja juuria, mutta osa on lepotilassa. Kasvuunlähtöä emme voi taata, mutta voisin lyödä vetoa, että suurin osa itää! Nouto Sammatista (Lohja).

Pian kolahtaa Messengeriin soittopyyntö Gunilla Holmbergille, jolla on Sipoossa Massbybackan taimisto. Taimisto tuottaa kotimaisia havu- ja lehtipuita. Taimisto oli vailla tammenterhoja, sillä viime talvena terhot olivat päässeet pilaantumaan.

Käy ilmi, että Holmberg on ajamassa Turusta kotiinsa Sipooseen ja voisi poiketa noutamassa terhoja ellei matka ole liian pitkä. Miten sattuikin näin mainiosti! Pihastamme on nimittäin  Turku­­–Helsinki-moottoritielle matkaa kolme kilometriä.

Olen tyytyväinen siihen, että syksyllä tulin kirjoittaneeksi terhoämpäreihin keräyspaikan. Taimistoviljelijänä Holmbergia nimittäin kiinnostaa terhojen alkuperä. Holmbergin mukaan lähti Mustiolta, Rauhalan koulun pihasta, Karjalohjalta ja Puistokadulta kerättyjä terhoja. Myöhemmin häneltä tuli tieto, että terhot oli alkuviikosta kylvetty.

Dendrologia-harrastajien kautta terhoja päätyi myös Urjalaan.

Kuukauden kuluessa terhot itävät, mikä tuntuu pitkältä ajalta. Mutta itämisen jälkeen taimet kasvavat vauhdikkaasti. Heinäkuuhun mennessä ne voivat hyvinkin olla kymmensenttisiä.

Lämmin kiitos kaikille kylvötalkoisin tai muuten terhoja kylväneille. Mielellämme otamme vastaan väliaikatietoja terhosen itämisestä ja taimien kasvusta. Väliaikatietoja voi laittaa Facebookin tai Instagrammin kautta.

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Follow by Email