Tervetuloa matkalle Viron puutarhoihin!

Järjestämme heinäkuun 20.–22. 2020 matkan Viron puutarhoihin. Retken hinta on 395 euroa, minkä lisäksi on syytä varata rahaa laivalla tapahtuviin ruokailuihin. Matka toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään kolmekymmentä.

Matkalle pitää ilmoittautua viimeistään 5.4. mennessä joko seuran sivuilla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla ilsemaj.varsikko(at)elisanet.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä kerro nimen lisäksi syntymäaika, puhelinnumero, huonekaverin nimi ja mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Matka maksetaan kahdessa osassa: 100 euroa ilmoittautumisen yhteydessä ja loput 295 euroa sekä lisätilaukset yhden hengen huone (45 e), laivaruokailut (15 e + 30 e) ja hytti laivalla (29 e / suunta) 10 toukokuuta mennessä.

Suosittelemme lämpimästi ateriointia laivalla, sillä maanantaina lounas on vasta kello 15.

Matkan ohjelma

20.7. maanantai  ( Matka-Viitalan linja-auto)

Bussikuljetus alustavan aikataulun mukaan  sovituista paikoista- Helsinki Länsiterminaaliin, T2.

04.35 Loimaa OP/kela- 05.35 Karkkila Masuunin pysäkki- 06.15 Lohja Kirkkokentän parkkipaikka-

Terminaalilla oltava klo 8.00, kuljettaja noutaa maihinnousukortit. Laiva Eckerö M/S Finlandia lähtee klo 9.00. Tallinnassa klo 11.15, kokoontuminen bussille ja oppaan tapaaminen. Oppaan kanssa matka jatkuu kohti kaunista Etelä-Viroa. Vierailemme Juurussa Terje Luigin puutarhassa, Terje on perustanut puutarhan n. 15 vuotta sitten pellolle, alue on jaettu kasvien elinolosuhteiden mukaan.

N. klo 15.00 nautimme lounaan Olustveren kartanossa ja tutustumme kartanon puistoon.

n. klo 17.00 vierailemme Energia-tilalle, tutustumme eri yrtteihin, nautimme yrttiteetä ja teesekoituksia on myös myynnissä. n. klo 19.00 majoitumme tasokkaaseen Grand hotel Viljandiin. ( www.ghv.ee)

21.7. tiistai

Aamiaisen jälkeen tutustumme kävellen läheiseen Viljandin ritarilinnan raunioihin, paikka on niin kaunis ja näkymä järvelle, riippusilta, maisema todella hurmaa katsojan. Mulgi Savikodassa voimme tehdä keramiikka ostoksia. Ristteen tilan emäntä on erikoistunut perennoihin ja hänen puutarhallaan nautitaan kahvit.

Tarttoon saavumme n. klo 15.00, nautimme kierroksesta Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa. Yhteisruokailu ja majoittuminen Dorpat – kylpylähotelliin. ( www.dorpat.ee)

22.7. keskiviikko

Aamiaisen jälkeen lähtö hotellilta, katsomme Tarton kaupungissa miten pientä puutarhaa hoidetaan ja samalla pääsemme tutustumaan kuunliljoihin.  Pihan emäntä jalostaa kuunliljoja ja tekee betonista mm kukkaruukkuja omaan pihaansa. Taimiostoksia tehdään Metsähallituksen  taimistolla.

Ennen Tallinnaan saapumista käymme vielä Rosmakorin kauniilla ruusutarhalla ja nautimme puutarhakahvit Tallinnan satamassa n. klo 17.00 ja sanomme oppaalle näkemiin.  Eckerö linen M/S Finlandia   lähtee klo 18.30 ja saapuu Helsinkiin klo 21.00. Länsiterminaalille /T2.    Paluu lähtöpysäkeille.

Voit ilmoittautua retkelle tästä linkistä.

Hehkuvia kukkaistutuksia ja perhekuusia – kuvia puutarhaseuran Itä-Suomen retkeltä

suuri vaalea rakennus istutusten keskellä

Kotkaniemen komean päärakennuksen rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé vuosina 1898–1899. P.E. Svinhufvud osti tilan vuonna 1908, kun hänet oli valittu Thomén seuraajaksi.  Hirsitalon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti Lars Sonck tai talon rakennuttajan veljen poika, arkkitehti Valter Thomé, joka työskenteli Sonckin toimistossa 1890-luvulla. Kotkaniemi toimi presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotina vuodet 1908–1953. Kotkaniemi siirtyi Museoviraston omistukseen vuosituhannen vaihteessa ja se avattiin Museoviraston ylläpitämänä museona kesällä 2000. Sittemmin Museovirasto luopui museotoiminnasta. Nykyisin museosta vastaa Kotkaniemi-säätiö.

Vuosien 2016-2017 aikana Senaatti-kiinteistöjen toteuttamassa restauroinnissa pihapiiri palautettiin 1930-luvun presidenttikauden aikaiseen asuun. Kotkaniemen puutarhassa on hyödynnetty paljon perinnekasveja. Hehkuvan punaisessa kukkapenkissä kukkii palavarakkaus ja ruskolilja.

Kotkaniemessä on kuusi kotimuseohuonetta, jotka on palautettu P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiseen 1920–1930-luvun asuunsa. Lisäksi yläkertaan on sisustettu yksi museohuone, joka esittelee Kotkaniemen täyshoitola-aikaa. Kuvissa edustustilana käytetty suuri sali ja Ellenin huone.

kuusi, jossa yläosa on hopeakuusia ja alaosa tavallinen kuusi

Pekka Rantasen Lappeenrantaan perustamassa, havuihin erikoistuneessa PR-taimistossa oli ihmeteltävänä mitä erikoisempia havuja, kuten perhekuusia. Kuvan perhekuusessa on metsäkuuseen vartettu kääpiöhopeakuusi. Kymmenien erikoisten havujen joukossa oli muun muassa surukuusia, kultakuusia, kuusia pallolatvalla, menninkäiskuusia, mätäskuusia…

Kuvat: Marja Laakso, kuvatekstit: Erja Hinkkanen

Retki Örön saarelle – nähtävyyksinä vanhat kasarmialueet ja saaristomeren luonto

Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva Örön saari oli sata vuotta suljettuna sotilasalueena. Yleisölle se avattiin vuonna 2015. Runsaat 200 hehtaaria suuren saaren päänähtävyydet ovat 1910-luvulla rakennetut kasarmialueet, järeät Obuhov-tykit sekä eri-ikäiset puolustusasemat ja linnoitteet. Örö on myös yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Öröllä on runsaasti perhos- ja kasvilajeja, joita ei ole havaittu missään muualla Suomessa. Luontoon voi tutustua helppokulkusilla teillä ja retkeilyreiteillä.

Lohjanseudun Puutarhaseura tekee retken saarelle sunnuntaina 18. elokuuta. Ilmoittautuminen Arja Lönnqvistille mieluiten tekstiviestinä p. 040-7236956 tai sähköpostilla arja.lonnqvist(at)gmail.com 30.7. mennessä. Myös maksu tilille FI38 5236 2110 0004 61 heinäkuun loppuun mennessä. Viestikenttään oma nimi ja Örön retki. Retken hinta jäseniltä 95 euroa, ei-jäseniltä 110 euroa.

Retkellä toimii oppaana Torsti Salonen.

Ohessa retken aikataulu.

8.30 Lähtö Lohjan Kirkkokentältä
9.00 Lähtö Virkkalasta
Ajo Mustion ja Perniön kautta Kemiönsaaren Kasnäsiin
11.00 Kasnäs, siirtyminen laivalle
12.00 Lounas Örössä
13.00 kävelykierros Örössä, tutustuminen 1910-luvun kasarmialueeseen, sen sekä saaren luontoon ja museotykkiin.
16.00 lähtö Öröstä, päiväkahvi laivamatkalla
16.45 Paluu Kasnäsiin
Ajo Perniön ja Salon kautta moottoritietä Lohjalle
18.45 Paluu Lohjalle
19.00 Paluu Virkkalaan

Viime hetken ohjeet Hiidenmaa-retkelle

 

Tässä vielä viime hetken ohjeet ja ohjelma Hiidenmaa-retken osallistujille siltä varalta, että ne ovat unohtuneet.

28.6 perjantai , Matka-Viitalan linja-auto,   ( olkaa ajoissa pysäkeillä)

04.15 Alastaro Pakilan tien pää

04.35 Loimaa OP/kela

05.35 Karkkila Masuunin pysäkki

 06.10 Lohja Kirkkokentän parkkipaikka

06.20  Myllylampi  ( sovittu paikka ryhmän vetäjän kanssa)

07.55 Hki Länsitermaali T2 / satamasta kyytiin tulijat: olkaa ajoissa odottamassa bussia jotta saatte maihinnousukorttinne ja voitte laittaa matkalaukkunne linja-auton tavaratilaan
Kuljettaja noutaa maihinnousukortit ja bussissa lippujen jako.  Laiva Eckerö M/S Finlandia lähtee klo. 9.00. Tallinnassa klo. 11.15, kokoontuminen bussille ja oppaan tapaaminen. Oppaan kanssa matka jatkuu. Kahvit, klo 14.30 lautta lähtee Rohukulasta Hiidenmaalle, Hiidenmaalla klo.16.00. Vierailu Sarven kylässä mielenkiintoisessa puutarhassa. Pienehkö puutarha jossa on kuin eri huoneita, menet ”ovesta ” sisään ja nautit niin sielullasi kuin silmilläsikin pienistä puutarhaosioista. Kierros bussilla Kärdlassa ja majoittuminen mukavaan Padu hotelliin, illallinen hotellilla n. klo.19.30.

29.6 lauantai

Aamiaisen jälkeen lähdemme oppaan kanssa päivän retkelle.  Vierailemme  Feng-shui periaatteiden mukaan tehdyssä puutarhassa Kärdlassa. Kassarissa käynti Kassarin museolla ( käsitöiden ostomahdollisuus) ja näemme Aino Kallaksen pienen ja idyllisen kesätalon. Lounas päivällä n. klo. 13.00. Vaemlan villatehtaalla ihania lampaanvillatuotteita myynnissä, tehtaalla myös kahvio josta voit ostaa kahvit.  Ohjelmassa vielä kaksi puutarhaa, niitty- ja metsäinen puutarha. Illallinen ja yöpyminen Padussa.

30.6 sunnuntai   

Aamiainen klo. 06.30 alkaen. Klo. 07.30 lähtö hotellilta ja klo 8.30 lautta lähtee mantereelle, kesto 1 h 15 min. Ennen Tallinnaan pysähdys Nurga Puukoolissa, kahvit ja  opastettu kierros Nurga Puukoolin  upeassa Arboretumissa ja taimien ostosaikaa. Ajo Tallinnan satamaan ja sanomme oppaalle näkemiin.  Eckerö linen M/S Finlandia   lähtee klo 18.30, Helsingissä klo 21.00. Länsiterminaalilla /T2.    Paluu lähtöpysäkeille.

Perillä sovitaan päiväkohtaiset ajat  oppaan kanssa vielä tarkemmin.

Kellot ovat samassa ajassa Suomessa ja Virossa. Passi tai kuvallinen henkilöllisyyskortti mukaan.
Varaa mukaasi käteistä ( euroja)  jonkin verran, kaikissa kohteissa ei  ole korttimaksu mahdollisuutta.

Matkatavarat ja ostokset saavat olla bussissa laivamatkojen ajan, paitsi Virosta ostettu tupakkakartonki sekä muuttuneiden tullisäännösten myötä myös alkoholijuotavat matkustaja tuo laivaan yläkautta.  Tuliaisostokset (juotavat)  matkalaukkuihin tai suljettaviin kasseihin  pakattuina kulkevat bussissa. Taimiostoksiasi varten ota mukaan jotain kevyitä, helposti tunnistettavia kasseja joissa taimet kulkevat kätevästi linja-auton tavaratilassa Helsinkiin.

Matkalle tuli  runsaasti ilmoittautuneita, Hiidenmaan majoitustilanne on kuitenkin  rajallinen joten ryhmänkerääjä on tehnyt muutaman huonejaon niin että 3 naista on H3 huoneessa. Näin majoittujille on ryhmänkerääjä tiedottanut asiasta. Anne-oppaamme sanoi että kyllä kaikki järjestyy ja hänellä on hauskoja tarinoita ! 


Matkanjärjestäjän peruutusehdot, mikäli matkustaja peruuttaa matkansa: ( myös sairaustapauksissa)

31 vrk ennen matkan alkua, veloitetaan varauskuluina 30 €, 30-14 vrk ennen matkan alkua, veloitetaan 1/3 matkan hinnasta tai jo mahdollisesti matkanjärjestäjän maksamat kulut, 13 vrk-48 h ennen matkan alkua, veloitetaan 75 % matkan hinnasta, alle 48 h ennen matkan alkua, veloitetaan koko matkan hinta.   Suosittelemme matkavakuutuksen ottamista.

Emme vastaa matkaohjelman muuttumisesta tai hotellin vaihdoksesta meistä riippumattomista syistä.

044 0405140, Kauppalankatu 13 , Loimaa        
Avoinna ma–pe klo 9–16, e-mail: info@matkaviitala.fi netti:  www.matkaviitala.fi   

PÄIVYSTYSNUMERO  VAIN MATKA-AAMUA VARTEN  050 3040772 / Kirsi

Kotkaniemi, Mustiala – retki Itä-Suomeen heinäkuussa

Lohjanseudun puutarhaseura tekee retken Itä-Suomeen 20.-21.7.2019. Menomatkalla tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen -kesäteatteriesitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.
Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125 euroa, 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.
Kesäteatteri hinta 34,00 euroa
Ilmoittautumiset ja lisätietoja  Tuija Hynell p. 0400 333990

Ruissalon kasvitieteellinen puutarha huipensi Turun retken

Mistä tietää milloin rahapuuta pitää kastella? Kun lehdet ovat yhtä pehmeät kuin korvalehden nipukka. Näin opasti Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan eläkkeellä oleva biologi Janne Aho Lohjanseudun puutarhaseuran retkeläisiä. Tämän ohjeen muistaa taatusti ainakin se seuran jäsen, jonka korvanipukkaa Aho tunnusteli.

mies sivelee aloe veran lehdellä naisen kasvoja, katsojia naurattaa
Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan biologi Janne Aho havainnollisti esitystään. Tässä Marjatta Helstelä saa kasvohoitoa. Aho sivelee Helstelän kasvoja aloe veran lehdellä.

Aho kertoi myös, että rahapuu kukkii 25-vuotiaana ja että ”oikealla hoidolla se elää kanssasi 400 vuotta.”

Ahon lennokas, hauska ja mieleenpainuva esitys huipensi puutarhaseuran Turun seudulle suuntaamaan retken. Retkellä käytiin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan lisäksi Louhisaaren kartanossa ja sen kalmilaisessa puutarhassa, Askaisten ritaripuistossa ja Kultarannassa.

Madagaskarilta kotoisin oleva punatalvio on mullistanut lasten leukemian hoidon. Janne Aho kertoi, että kasvista löydetyt alkaloidit ovat pelastaneet 100 000 lasta.
valkoinen kukka
Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa oli aikaa kierrellä ominpäin. Ulkotarhassa kukki muun muassa suloinen pallerolaukka (Anemone sylvestris).

Lohja ja Louhisaari

Louhisaaren kartanolinnalla on ollut kaksi omistajasukua, joista molemmilla on yhteys myös Lohjalle. Louhisaari kuului Fleming-suvulle vuodesta 1450 vuoteen 1791 ja Mannerheim-suvulle vuodesta 1795 vuoteen 1903. Flemingit ovat aikanaan omistaneet myös Kirkniemen kartanon, jonka Mannerheim osti eläkepäivien asunnokseen. Louhisaari tunnetaan marsalkka Mannerheimin syntymäkotina.

huone, jossa on sänky, kaksi pientä lipastoa ja tuoli, tekstiilit ovat sinisiä
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi tässä huoneessa kesäkuun 4. päivänä 1867. Hän asui Louhisaaressa 14-vuotiaaksi saakka. Mannerheimin isä, Robert Mannerheim ajautui konkurssiin, ja joutui luopumaan Louhisaaresta. Robert Mannerheim pakeni Pariisiin.
mies valokuvaa koristeellista kattoa
Louhisaaren kolmannen kerroksen juhlasalin katto on säilynyt Flemingien aikaisessa eli 1600-luvun asussa. Kattoa koristavat maalauksen. Etualalla Paul Packalen kuvaamassa.

Matkanjohtaja toiminut Torsti Salonen oli löytänyt Lohjan ja Louhisaaren välille kolmannenkin yhteyden. Lohjalaisen Kosken kartanon tilanhoitajan poika, jääkäri Maunu Lihtonen, joka sisällissodan jälkeen nimitettiin Askaisten suojeluskunnan päälliköksi, avioitui nimittäin Louhisaaren kartanontyttären, 19-vuotiaan Inkeri Hannuksen kanssa. Lihtosesta olisi aikanaan todennäköisesti tullut Louhisaaren linnanherra, sillä Inkeri Hannus oli kartanon ainoa perijä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Lihtonen kuoli espanjantautiin vuonna 1918. Lapsia liitosta ei ehtinyt syntyä. Yksi jos toinen retkeläinen tuli ajatelleeksi, että nuorenparin avio-onni kesti vain muutaman kuukauden.

jyrkät kierreportaat
Louhisaaren palvelusväen käytössä oli jyrkät kierreportaat.

Laatikkopuutarha 1700-luvulta

Louhisaaren kalmilaiseksi hyötypuutarhaksi nimetty puutarha näyttää muodikkaalta laatikkopuutarhalta. Se on kuitenkin rakennettu 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijän Pehr Kalmin (1716–1779) ohjeiden mukaisesti.

ihmisiä viljelylaatikon ympärillä
Louhisaaren kalmilainen hyötytarha on saanut nimensä siitä, että se on tehty 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijä Pehr Kalmin ohjeiden mukaisesti laatikkotarhaksi.

Kalm vaikutti aikana, jolloin Suomessa elettiin ankaria aikoja. Vuosisadan alussa oli koettu sekä pikku- että isoviha, lisäksi ilmasto oli viilentynyt. Maatalouden perinteiden siirtyminen isältä pojalle ei katkennut. Kasveista ei tiedetty, miten ne Suomen ilmastossa selviäisivät. Laatikkoviljely on tehokkain ja turvallisin tapa kokeilla uutta, Kalm neuvoi.

Louhisaaren hyötytarhan laatikoissa kasvoa Kalmin ajan kasveja, joista monet ovat yhä suosittuja: salaattia, papuja, ilmasipulia, tilliä, rosmariinia, hernettä, raparperia, parsaa, lanttua, perunaa.

vihreä kasvi
Hyvänheikinsavikka kasvoi rehevänä. Vaatimattomaksi sanottu kasvi on monivuotinen.

 Peruna ei ole mitä tahansa perunaa, vaan arvokasta perinnelajia ’Vaaniin Herkkua’. Perimätiedon mukaan se on tuotu Euraan Pommerin sodasta 1760-luvulla. Opas, joka esitteli itsensä keittiöpiika Emiliaksi, kertoi, että perunassa on vanhanajan perunan maku. Vaaniin Herkku on vähäsatoinen, yhdestä siemenperunasta kasvaa vain 5–6 uutta perunaa. Louhisaaresta myydään Vaaniin Herkkua kun sato valmistuu. Herkulla on hintansa: yksi peruna maksaa kolme euroa.

Kalmilaisessa hyötytarhassa kasvatetaan myös nykyisin vähän harvinaisempia hyötykasveja kuten portulakkaa, koiruohoa, tarhamaltsaa, hyvänheikinsavikkaa ja pinaattihierakkaa.

Koiruohosta (Artemisia absinthum) opas kertoi, että sitä on käytetty koiden torjuntaan ja absinttiviinan maustamiseen. Koiruohossa on hermomyrkkyä. Taiteilija van Gogh leikkasi korvansa irti absinttipäissään, opas kertoi.

”Hyvää ja huonoa samassa kasvissa”, tuumasi eräs retkeläisistä.

timjami kasvaa hiekassa
Kalm neuvoi, että kasvimaalla tuli käytävienkin olla kasvillisuuden peitossa. Louhisaaressa käytäville oli istutettu timjamia. Lajike on Wine and Roses.

Varo myrkkykasveja

Viime vuonna hyötypuutarhasta erotettiin omaksi alueekseen myrkkypuutarha eli myrkyllisten kasvien alue. Siellä kasvaa muun muassa ukonhattua, ritarinkannusta, pärskäjuurta, sormustinkukkaa, hullukaalia ja risiiniä. Opas kertoi, että Museoviraston tarkoituksena on herätellä ihmisiä ymmärtämään, että kaikki luonnonkasvit eivät ole syötäviä.

Monia myrkyllisiä kasveja on käytetty ja käytetään yhä lääkinnällisiin tarkoituksiin, tällainen on esimerkiksi sormustinkukka Digitalis purpurea. Sen kaikki maapäälliset osat sisältävä myrkyllisiä glykosideja, jotka vakavimmillaan aiheuttavat kuolemaan johtavan sydämen kammiovärinän.

kyltti varoittaa myrkyllisistä kasveista
Myrkylliset kasvit on erotettu selvästi muista kasveista. Monet niistä, kuten sormustinkukka, ritarinkannus ja ukonhattu ovat hyvin tavallisia koristekasveja puutarhoissa.
mustia, matalia paasia
Askaisten ritaripuisto kuului myös retkiohjelmaan. Ritaripuistossa on muistopaasi jokaiselle 191 Mannerheim-ristin saaneelle sotilaalle. Numero yksi on Robert Lagus ja numero 59 karjalohjalainen Yrjö Kilpinen.

Kultarannan Anselmi ja Viljami

Louhisaaressa tarvittiin sateenvarjoja, Kultarannassa mielikuvitusta. Kesäkukille tarkoitetut alueet olivat nimittäin vielä mulloksella. Mielikuvitus oli tarpeen myös leimutarhassa eli Punatarhassa, niin sanotun Medaljongin eteläpäädyssä. Nimensä leimutarha on saanut tietenkin syysleimuista. Opas kertoi, että alueen leimut ovat hehkuvan aniliinipunaisia ja että leimujen tuoksu on huumaavaa. Tarkkasilmäiset saattoivat huomata, että leimujen lehdet olivat tummia, merkki punaisista kukista.

kukkapenkki, jossa ei vielä kuki mitään
Leimutarhaa eli Punatarhaa kannattaa tulla katsomaan elokuun alussa, sanoi opas. Tuolloin leimut kukkivat ja tuoksu on huumaava. Leimujen lehdistä saattoi päätellä värin punaiseksi.

Opas kehotti useaan otteeseen vierailemaan Kultarannan puutarhassa elokuun alussa. Yleisö pääsee Kultarantaan 1.5.–30.9. perjantaisin kello 18–20, poikkeuksena 7.ja 14.6.

Vaikka kukkaistutukset eivät vielä olleet täydessä loistossaan oli Kultarannan puutarhassa paljon katsottavaa: jaloja lehtipuita, patsaita, upeita näkymiä ja –Anselmi tai Viljami. Ne ovat robottiruohonleikkaajia, joilla on taipumus varastaa kävijöiden mielenkiinto. ”Peli on yleensä menetetty siinä vaiheessa kun ne tulevat näkyviin”, opas sanoi.

Monet retkeläisistä olivat käyneet aiemminkin Kultarannassa. Vanhasta muistista hei olisivat kavunneet Kultarannan korkeimmalle kohdalle eli Graniittilinnaa ympäröivään metsäpuutarhaan. Sinne pääsi aiemmin, mutta ei enää, opas sanoi.

kukkapenkki, jossa valkosia kukkia,
Suomitarhaan istutetaan kesäksi sinisiä ja valkoisia kukkia. Lauantaina tarhassa oli vasta valkoisia markettoja. Sinistä väriä edustava härmesalvia odotti istuttamista.

Kultarannassa ei saanut kierrellä ominpäin: oli liikuttava yhtenä ryhmänä ja aikataulusta oli pidettävä kiinni. Aikaa kierrokseen oli 45 minuuttia.

vanha kuusiaita
Kultarannassa on satavuotiasta kuusiaitaa noin 900 metriä. Paikoin aita on kärsinyt lumituhoja. Puutarhassa alkaa kolmen vuoden kuluttua suuri remontti.

Hortonomi Terho Marttila on tehnyt Kultarannan kasveista inventaarion, joka on luettavissa netissä.

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Seuraava Lohjanseudun puutarhaseuran retki, jolle on vapaita paikkoja tehdään 20.–21. heinäkuuta. Retken ohjelmassa on tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen kesäteatteri esitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.

Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125euroa , 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.

Kesäteatteri hinta 34,00 euroa.

Gullön Kukkalaakson 35 000 narsissia sai kamerat räpsymään

– Pitääkö joka kukka kuvata, eräs mies kysyi vaimoltaan Gullön kartanon kukkalaaksossa Tammisaaressa.

En kuullut vastausta, mutta mielestäni jokainen narsissi oli niin kaunis, että olisi ansainnut tulla kuvatuksi.

Ja sitä mieltä olivat ilmeisesti muutkin Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle osallistuneet. Narsisseja kuvattiin kameroilla ja kännyköillä, kyykyssä ja seisaaltaan, lähikuvia ja yleiskuvia.

Narsisseja on istutettu noin 35 000 kappaletta puolen kilometrin matkalla ja ainakin kahtakymmentä eri lajiketta. On kirkkaankeltaisia, vaaleankeltaisia ja valkoisia, kerrottuja ja yksinkertaisia, narsisseja, joiden teriössä oli häivähdys punaista tai vaaleanpunaista, on valtavan suuria ja vähän vaatimattomampia, narsisseja, jotka tuoksuivat ja narsisseja, jotka eivät tuoksu, kaikki äärettömän kauniita. Kotoisassa mänty- ja koivumetsikössä ne näyttävät hurmaavilta.

Harmi vain, että mistään ei löytynyt tietoa, ei edes Gullön kartanon ravintolasta tai nettisivuilta, mitä lajikkeita metsikköön on istutettu.

Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle äitienpäivän aattona osallistui seitsemäntoista seuran jäsentä. Useimmat kävivät kukkalaaksossa ensimmäistä kertaa.

 Kukkalaakso on avoinna keväisin narsissien kukinta-aikaan. Tänä vuonna kukkalaaksoon pääsee 18.5. saakka kello 12–18. Suosittelen!

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

kaksi naista ja yksi mies kävelevät metsässä kukkivien narsissien keskellä
nainen valokuvaa kukkiavia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja

Narsissien lumoa Kukkalaaksossa

Lohjanseudun Puutarhaseura ry tekee retken Gullön kartanon Kukkalaaksoon la 11.5.2019. Lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 13, Gullössä n. klo 14. Paluu Gullöstä klo 16.30, Lohjan Kirkkokentällä 17.30. Kukkalaaksossa on 40 tuhannen narsissimeri n. 500 metrin matkalla. Kartanon ravintolassaa voi nauttia suolaista ja makeaa pikkupurtavaa. Kuljetus, 25 euroa, maksetaan käteisellä bussissa. Kukkalaaksoon ei ole pääsymaksua ja ravintolassa voi maksaa käteisellä tai kortilla. Ilmoittautuminen
viimeistään keskiviikkona 8.5.2019.Ilse-Maj Varsikolle. Puhelin 046-6593720, soitto tai viesti tai sposti: ilsemaj.varsikko@elisanet.fi

Turun retken paikat täyttymässä

Turun retkelle enää alle kymmenen paikkaa! Ilmoittaudu pikaisesti, jos haluat mukaan. Tutustumme Louhisaaren kartanopuutarhaan, Askaisten ritaripuistoon, Kultarantaan ja Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Ilmoittaumiset 3.5. mennessä ilsemaj.varsikko@elisanet.fi tai puhelin 046-6593720, soitto tai viesti. HUOM! Ilmoittautumisia ei keskiviikkona 24.4. ja 1.5.

Retki Turun suunnalle

Lohjanseudun Puutarhaseura matkaa Turun suunnalle lauantaina 25.5. Oppaana Torsti Salonen. Ilmoittautuminen Ilse-Maj Varsikolle 3.5. mennessä ilsemaj.varsikko@elisanet.fi tai puhelin 046-6593720, soitto tai viesti. HUOM! Ilmoittautumisia ei keskiviikkoisin eli 17.4., 24.4. ja 1.5.

Retki on maksettava 3.5.2019 mennessä puutarhaseuran tilille FI38 5236 2110 0004 61. Viestikenttään teksti Turku2505. Hinta: jäsen 80 euroa, ei-jäsen 95 euroa

Tervetuloa mukaan!


Ohjelma:
7.45    Lähtö Virkkalasta
8.00    Lähtö Lohjan kirkkokentältä
10.15   Louhisaaren kartanopuutarha, opastettu tutustuminen
11.15   Louhisaaren kartanolinna, opastettu tutustuminen
12.15   Lähtö Louhisaaresta
12.15   Askaisten ritaripuisto
Mannerheim-ristin ritarien muistomerkkipuisto
12.45   Lähtö Askaisista
13.00   Lounas
14.00   Lähtö Kultarantaan
14.15   Kultaranta, opastettu tutustuminen puutarhaan
15.30   Lähtö Kultarannasta
16.00   Ruissalon kasvitieteellinen puutarha
Opastettu tutustuminen kasvihuoneisiin, oppaana Janne Aho
        Kahvi Ruissalossa
17.45   Lähtö Ruissalosta
19.15   Paluu Lohjalle
19.30   Paluu Virkkalaan