Kotkaniemen komean päärakennuksen rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé vuosina 1898–1899. P.E. Svinhufvud osti tilan vuonna 1908, kun hänet oli valittu Thomén seuraajaksi. Hirsitalon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti Lars Sonck tai talon rakennuttajan veljen poika, arkkitehti Valter Thomé, joka työskenteli Sonckin toimistossa 1890-luvulla. Kotkaniemi toimi presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotina vuodet 1908–1953. Kotkaniemi siirtyi Museoviraston omistukseen vuosituhannen vaihteessa ja se avattiin Museoviraston ylläpitämänä museona kesällä 2000. Sittemmin Museovirasto luopui museotoiminnasta. Nykyisin museosta vastaa Kotkaniemi-säätiö.
Vuosien 2016-2017 aikana Senaatti-kiinteistöjen toteuttamassa restauroinnissa pihapiiri palautettiin 1930-luvun presidenttikauden aikaiseen asuun. Kotkaniemen puutarhassa on hyödynnetty paljon perinnekasveja. Hehkuvan punaisessa kukkapenkissä kukkii palavarakkaus ja ruskolilja.
Kotkaniemessä on kuusi kotimuseohuonetta, jotka on palautettu P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiseen 1920–1930-luvun asuunsa. Lisäksi yläkertaan on sisustettu yksi museohuone, joka esittelee Kotkaniemen täyshoitola-aikaa. Kuvissa edustustilana käytetty suuri sali ja Ellenin huone.
Pekka Rantasen Lappeenrantaan perustamassa, havuihin erikoistuneessa PR-taimistossa oli ihmeteltävänä mitä erikoisempia havuja, kuten perhekuusia. Kuvan perhekuusessa on metsäkuuseen vartettu kääpiöhopeakuusi. Kymmenien erikoisten havujen joukossa oli muun muassa surukuusia, kultakuusia, kuusia pallolatvalla, menninkäiskuusia, mätäskuusia…
Kuvat: Marja Laakso, kuvatekstit: Erja Hinkkanen