Kotkaniemi, Mustiala – retki Itä-Suomeen heinäkuussa

Lohjanseudun puutarhaseura tekee retken Itä-Suomeen 20.-21.7.2019. Menomatkalla tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen -kesäteatteriesitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.
Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125 euroa, 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.
Kesäteatteri hinta 34,00 euroa
Ilmoittautumiset ja lisätietoja  Tuija Hynell p. 0400 333990

Ruissalon kasvitieteellinen puutarha huipensi Turun retken

Mistä tietää milloin rahapuuta pitää kastella? Kun lehdet ovat yhtä pehmeät kuin korvalehden nipukka. Näin opasti Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan eläkkeellä oleva biologi Janne Aho Lohjanseudun puutarhaseuran retkeläisiä. Tämän ohjeen muistaa taatusti ainakin se seuran jäsen, jonka korvanipukkaa Aho tunnusteli.

mies sivelee aloe veran lehdellä naisen kasvoja, katsojia naurattaa
Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan biologi Janne Aho havainnollisti esitystään. Tässä Marjatta Helstelä saa kasvohoitoa. Aho sivelee Helstelän kasvoja aloe veran lehdellä.

Aho kertoi myös, että rahapuu kukkii 25-vuotiaana ja että ”oikealla hoidolla se elää kanssasi 400 vuotta.”

Ahon lennokas, hauska ja mieleenpainuva esitys huipensi puutarhaseuran Turun seudulle suuntaamaan retken. Retkellä käytiin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan lisäksi Louhisaaren kartanossa ja sen kalmilaisessa puutarhassa, Askaisten ritaripuistossa ja Kultarannassa.

Madagaskarilta kotoisin oleva punatalvio on mullistanut lasten leukemian hoidon. Janne Aho kertoi, että kasvista löydetyt alkaloidit ovat pelastaneet 100 000 lasta.
valkoinen kukka
Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa oli aikaa kierrellä ominpäin. Ulkotarhassa kukki muun muassa suloinen pallerolaukka (Anemone sylvestris).

Lohja ja Louhisaari

Louhisaaren kartanolinnalla on ollut kaksi omistajasukua, joista molemmilla on yhteys myös Lohjalle. Louhisaari kuului Fleming-suvulle vuodesta 1450 vuoteen 1791 ja Mannerheim-suvulle vuodesta 1795 vuoteen 1903. Flemingit ovat aikanaan omistaneet myös Kirkniemen kartanon, jonka Mannerheim osti eläkepäivien asunnokseen. Louhisaari tunnetaan marsalkka Mannerheimin syntymäkotina.

huone, jossa on sänky, kaksi pientä lipastoa ja tuoli, tekstiilit ovat sinisiä
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi tässä huoneessa kesäkuun 4. päivänä 1867. Hän asui Louhisaaressa 14-vuotiaaksi saakka. Mannerheimin isä, Robert Mannerheim ajautui konkurssiin, ja joutui luopumaan Louhisaaresta. Robert Mannerheim pakeni Pariisiin.
mies valokuvaa koristeellista kattoa
Louhisaaren kolmannen kerroksen juhlasalin katto on säilynyt Flemingien aikaisessa eli 1600-luvun asussa. Kattoa koristavat maalauksen. Etualalla Paul Packalen kuvaamassa.

Matkanjohtaja toiminut Torsti Salonen oli löytänyt Lohjan ja Louhisaaren välille kolmannenkin yhteyden. Lohjalaisen Kosken kartanon tilanhoitajan poika, jääkäri Maunu Lihtonen, joka sisällissodan jälkeen nimitettiin Askaisten suojeluskunnan päälliköksi, avioitui nimittäin Louhisaaren kartanontyttären, 19-vuotiaan Inkeri Hannuksen kanssa. Lihtosesta olisi aikanaan todennäköisesti tullut Louhisaaren linnanherra, sillä Inkeri Hannus oli kartanon ainoa perijä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Lihtonen kuoli espanjantautiin vuonna 1918. Lapsia liitosta ei ehtinyt syntyä. Yksi jos toinen retkeläinen tuli ajatelleeksi, että nuorenparin avio-onni kesti vain muutaman kuukauden.

jyrkät kierreportaat
Louhisaaren palvelusväen käytössä oli jyrkät kierreportaat.

Laatikkopuutarha 1700-luvulta

Louhisaaren kalmilaiseksi hyötypuutarhaksi nimetty puutarha näyttää muodikkaalta laatikkopuutarhalta. Se on kuitenkin rakennettu 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijän Pehr Kalmin (1716–1779) ohjeiden mukaisesti.

ihmisiä viljelylaatikon ympärillä
Louhisaaren kalmilainen hyötytarha on saanut nimensä siitä, että se on tehty 1700-luvulla eläneen kasvitieteilijä Pehr Kalmin ohjeiden mukaisesti laatikkotarhaksi.

Kalm vaikutti aikana, jolloin Suomessa elettiin ankaria aikoja. Vuosisadan alussa oli koettu sekä pikku- että isoviha, lisäksi ilmasto oli viilentynyt. Maatalouden perinteiden siirtyminen isältä pojalle ei katkennut. Kasveista ei tiedetty, miten ne Suomen ilmastossa selviäisivät. Laatikkoviljely on tehokkain ja turvallisin tapa kokeilla uutta, Kalm neuvoi.

Louhisaaren hyötytarhan laatikoissa kasvoa Kalmin ajan kasveja, joista monet ovat yhä suosittuja: salaattia, papuja, ilmasipulia, tilliä, rosmariinia, hernettä, raparperia, parsaa, lanttua, perunaa.

vihreä kasvi
Hyvänheikinsavikka kasvoi rehevänä. Vaatimattomaksi sanottu kasvi on monivuotinen.

 Peruna ei ole mitä tahansa perunaa, vaan arvokasta perinnelajia ’Vaaniin Herkkua’. Perimätiedon mukaan se on tuotu Euraan Pommerin sodasta 1760-luvulla. Opas, joka esitteli itsensä keittiöpiika Emiliaksi, kertoi, että perunassa on vanhanajan perunan maku. Vaaniin Herkku on vähäsatoinen, yhdestä siemenperunasta kasvaa vain 5–6 uutta perunaa. Louhisaaresta myydään Vaaniin Herkkua kun sato valmistuu. Herkulla on hintansa: yksi peruna maksaa kolme euroa.

Kalmilaisessa hyötytarhassa kasvatetaan myös nykyisin vähän harvinaisempia hyötykasveja kuten portulakkaa, koiruohoa, tarhamaltsaa, hyvänheikinsavikkaa ja pinaattihierakkaa.

Koiruohosta (Artemisia absinthum) opas kertoi, että sitä on käytetty koiden torjuntaan ja absinttiviinan maustamiseen. Koiruohossa on hermomyrkkyä. Taiteilija van Gogh leikkasi korvansa irti absinttipäissään, opas kertoi.

”Hyvää ja huonoa samassa kasvissa”, tuumasi eräs retkeläisistä.

timjami kasvaa hiekassa
Kalm neuvoi, että kasvimaalla tuli käytävienkin olla kasvillisuuden peitossa. Louhisaaressa käytäville oli istutettu timjamia. Lajike on Wine and Roses.

Varo myrkkykasveja

Viime vuonna hyötypuutarhasta erotettiin omaksi alueekseen myrkkypuutarha eli myrkyllisten kasvien alue. Siellä kasvaa muun muassa ukonhattua, ritarinkannusta, pärskäjuurta, sormustinkukkaa, hullukaalia ja risiiniä. Opas kertoi, että Museoviraston tarkoituksena on herätellä ihmisiä ymmärtämään, että kaikki luonnonkasvit eivät ole syötäviä.

Monia myrkyllisiä kasveja on käytetty ja käytetään yhä lääkinnällisiin tarkoituksiin, tällainen on esimerkiksi sormustinkukka Digitalis purpurea. Sen kaikki maapäälliset osat sisältävä myrkyllisiä glykosideja, jotka vakavimmillaan aiheuttavat kuolemaan johtavan sydämen kammiovärinän.

kyltti varoittaa myrkyllisistä kasveista
Myrkylliset kasvit on erotettu selvästi muista kasveista. Monet niistä, kuten sormustinkukka, ritarinkannus ja ukonhattu ovat hyvin tavallisia koristekasveja puutarhoissa.
mustia, matalia paasia
Askaisten ritaripuisto kuului myös retkiohjelmaan. Ritaripuistossa on muistopaasi jokaiselle 191 Mannerheim-ristin saaneelle sotilaalle. Numero yksi on Robert Lagus ja numero 59 karjalohjalainen Yrjö Kilpinen.

Kultarannan Anselmi ja Viljami

Louhisaaressa tarvittiin sateenvarjoja, Kultarannassa mielikuvitusta. Kesäkukille tarkoitetut alueet olivat nimittäin vielä mulloksella. Mielikuvitus oli tarpeen myös leimutarhassa eli Punatarhassa, niin sanotun Medaljongin eteläpäädyssä. Nimensä leimutarha on saanut tietenkin syysleimuista. Opas kertoi, että alueen leimut ovat hehkuvan aniliinipunaisia ja että leimujen tuoksu on huumaavaa. Tarkkasilmäiset saattoivat huomata, että leimujen lehdet olivat tummia, merkki punaisista kukista.

kukkapenkki, jossa ei vielä kuki mitään
Leimutarhaa eli Punatarhaa kannattaa tulla katsomaan elokuun alussa, sanoi opas. Tuolloin leimut kukkivat ja tuoksu on huumaava. Leimujen lehdistä saattoi päätellä värin punaiseksi.

Opas kehotti useaan otteeseen vierailemaan Kultarannan puutarhassa elokuun alussa. Yleisö pääsee Kultarantaan 1.5.–30.9. perjantaisin kello 18–20, poikkeuksena 7.ja 14.6.

Vaikka kukkaistutukset eivät vielä olleet täydessä loistossaan oli Kultarannan puutarhassa paljon katsottavaa: jaloja lehtipuita, patsaita, upeita näkymiä ja –Anselmi tai Viljami. Ne ovat robottiruohonleikkaajia, joilla on taipumus varastaa kävijöiden mielenkiinto. ”Peli on yleensä menetetty siinä vaiheessa kun ne tulevat näkyviin”, opas sanoi.

Monet retkeläisistä olivat käyneet aiemminkin Kultarannassa. Vanhasta muistista hei olisivat kavunneet Kultarannan korkeimmalle kohdalle eli Graniittilinnaa ympäröivään metsäpuutarhaan. Sinne pääsi aiemmin, mutta ei enää, opas sanoi.

kukkapenkki, jossa valkosia kukkia,
Suomitarhaan istutetaan kesäksi sinisiä ja valkoisia kukkia. Lauantaina tarhassa oli vasta valkoisia markettoja. Sinistä väriä edustava härmesalvia odotti istuttamista.

Kultarannassa ei saanut kierrellä ominpäin: oli liikuttava yhtenä ryhmänä ja aikataulusta oli pidettävä kiinni. Aikaa kierrokseen oli 45 minuuttia.

vanha kuusiaita
Kultarannassa on satavuotiasta kuusiaitaa noin 900 metriä. Paikoin aita on kärsinyt lumituhoja. Puutarhassa alkaa kolmen vuoden kuluttua suuri remontti.

Hortonomi Terho Marttila on tehnyt Kultarannan kasveista inventaarion, joka on luettavissa netissä.

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

Seuraava Lohjanseudun puutarhaseuran retki, jolle on vapaita paikkoja tehdään 20.–21. heinäkuuta. Retken ohjelmassa on tutustuminen Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, kahvila Ellenissä voi nauttia kahvikupposen ja leivonnaisen. Lappeenrannassa majoittuminen Sokos Hotel Lappeeseen, ruokailu hotellissa tai kaupungilla. Illalla mahdollisuus osallistua Olen Suomalainen kesäteatteri esitykseen. Sunnuntaina tutustuminen PR- taimisto Pekan havupuut ja esim. Äiti-Karjala muistomerkkiin. Kotimatkalla pysähtyminen Mustialan puutarhaan, jossa voi ruokailla tai nauttia kahvin.

Matkan hinta 110 euroa jäsen ja ei-jäsen 125euroa , 2 hengen huoneessa, sisältää kuljetuksen, majoituksen ja aamiaisen.

Kesäteatteri hinta 34,00 euroa.

Gullön Kukkalaakson 35 000 narsissia sai kamerat räpsymään

– Pitääkö joka kukka kuvata, eräs mies kysyi vaimoltaan Gullön kartanon kukkalaaksossa Tammisaaressa.

En kuullut vastausta, mutta mielestäni jokainen narsissi oli niin kaunis, että olisi ansainnut tulla kuvatuksi.

Ja sitä mieltä olivat ilmeisesti muutkin Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle osallistuneet. Narsisseja kuvattiin kameroilla ja kännyköillä, kyykyssä ja seisaaltaan, lähikuvia ja yleiskuvia.

Narsisseja on istutettu noin 35 000 kappaletta puolen kilometrin matkalla ja ainakin kahtakymmentä eri lajiketta. On kirkkaankeltaisia, vaaleankeltaisia ja valkoisia, kerrottuja ja yksinkertaisia, narsisseja, joiden teriössä oli häivähdys punaista tai vaaleanpunaista, on valtavan suuria ja vähän vaatimattomampia, narsisseja, jotka tuoksuivat ja narsisseja, jotka eivät tuoksu, kaikki äärettömän kauniita. Kotoisassa mänty- ja koivumetsikössä ne näyttävät hurmaavilta.

Harmi vain, että mistään ei löytynyt tietoa, ei edes Gullön kartanon ravintolasta tai nettisivuilta, mitä lajikkeita metsikköön on istutettu.

Lohjanseudun puutarhaseuran retkelle äitienpäivän aattona osallistui seitsemäntoista seuran jäsentä. Useimmat kävivät kukkalaaksossa ensimmäistä kertaa.

 Kukkalaakso on avoinna keväisin narsissien kukinta-aikaan. Tänä vuonna kukkalaaksoon pääsee 18.5. saakka kello 12–18. Suosittelen!

Teksti ja kuvat: Erja Hinkkanen

kaksi naista ja yksi mies kävelevät metsässä kukkivien narsissien keskellä
nainen valokuvaa kukkiavia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja
nainen valokuvaa kukkivia narsisseja